Uusien rokotettavien määrä uhkaa hiipua kesällä – nämä syyt vaikuttavat nyt Suomen rokotetahtiin

Koronarokotuksissa on ensi kuusta lähtien etusijalla tehosteannosten antaminen. Näin ollen 16-25-vuotiaiden rokotukset etenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella voivat venähtää syksyyn.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että uusien rokotettavien määrä voi kesäkuukausina hidastua hetkellisesti.

– Ensimmäisten annosten antaminen hidastuu, jos kaikki Suomeen saapuvat rokotteet menevät tehosteannosten antamiseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio avaa tilannetta. 

Kaikki on tosin kiinni Suomeen saapuvien rokotteiden määrästä. Jos Suomeen tulee riittävästi rokotteita, myös nuorempia suomalaisia voidaan rokottaa. 

Kontion mukaan heinäkuun rokoteannosten määrää ei kuitenkaan vielä tiedetä varmaksi, minkä vuoksi on vaikeaa ennustaa, miten rokotukset lähiviikkoina etenevät.

Kontio kertoi tänään THL:n ja STM:n infotilaisuudessa, että on mahdollista, että Suomeen saatavat rokotetoimitukset jäävät heinä–elokuussa samansuuruisiksi kuin toukokuussa. 

Juhannusviikolla Suomeen saapuu ennätysmäärä Pfizerin ja Biontechin koronarokoteannosta.

–  Todennäköisesti Pfizeria tulee vähemmän kuin kesäkuussa, Kontio ennustaa.

Kesälomat voivat vaikuttaa rokotustahtiin

Suomessa koronarokotteen ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, minkä vuoksi niin kutsuttuun laumasuojaan vaikuttaa oleellisesti ihmisten halukkuus ottaa koronarokotteen molemmat annokset. 

Myös kesälomilla voi olla vaikutusta rokotuksiin, kun ihmiset liikkuvat mökeille ja muihin lomakohteisiin. Uhkana onkin, että rokoteaikoja peruutetaan tai jätetään käyttämättä lomailun aikana. 

Koronarokotteen voi ottaa vain kotipaikkakunnalla.

– Voi olla, että mökkikunnasta ei haluta tulla kotipaikkakunnalle rokotetta ottamaan. Mökkikunnalla sitä ei saa, Kontio muistuttaa.

Kontio toivookin, että myös lomailevat suomalaiset käyvät ottamassa rokotteet silloin, kun oma vuoro tulee. 

– Vielä ei ainakaan näytä siltä, että mitään huolenaihetta olisi. Nyt rokotteita otetaan todella hyvin.

Lue myös: Punkkirokote voi viivästyttää koronarokotteen saamista – THL:n ylilääkäri kertoo syyn

Millainen rokotuskattavuus kesän aikana voidaan saavuttaa?

Sekä Kontio että THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitävät hyvin mahdollisena, että kesän kuluessa ainakin riskiryhmään lukeutuvat on suojattu molemmilla rokoteannoksilla. 

– Toivotaan, että kesän kuluessa ja kesän loppuun mennessä kaikki ikäihmiset ja kaikki ne, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään, ovat saaneet toisenkin annoksen, Nohynek muotoilee.

Kontion mukaan tällä hetkellä 16 vuotta täyttäneistä liki 60 prosenttia on saanut koronarokotteen 1. annoksen. 

THL:n verkkosivujen mukaan toisen annoksen on saanut lähes 14 prosenttia väestöstä. 

Aiemmin on uumoiltu, että laumasuoja on Suomessa saavutettu, kun 70 prosenttia väestöstä on saanut rokotteen. 

Hanna Nohynekin mukaan tämä on kuitenkin vain keskiarvo, ja todellinen laumasuoja voi olla jotain aivan muuta, sillä laumasuoja on monisyinen asia. 

– Voidaan ajatella, että laumasuoja vaihtelee jopa 50–90 välillä. Mihin se meillä asettuu, sen tulee aika näyttämään, Nohynek toteaa. 

Lue myös: Koronatilanne paranee – saako juhannusta juhlia jo normaalisti, THL:n johtaja Mika Salminen?

Variantit vaikuttavat laumasuojan saavuttamiseen

Suomessakin on havaittu useampia koronaviruksen variantteja: esimerkiksi niin sanottua brittimuunnosta (alfa), eteläafrikkalaista muunnosta (beeta) sekä viimeisimpänä Intian varianttia (delta). 

Virusmuunnosten on havaittu olevan alkuperäistä varianttia tarttuvampia. Tämä on myös yksi merkittävä tekijä laumasuojan saavuttamisessa. 

– Laumasuojaan vaikuttaa kuinka tehokas rokote on sekä se, miten ihminen itse pystyy vastaamaan omalla puolustusvasteella rokotteeseen, Nohynek avaa. 

Lue myös: Koronavirusvariantit saivat uudet nimet – brittivariantista tuli Alfa ja eteläafrikkalaisesta Beeta

Voiko 2. annoksen saada nopeammin kuin on alun perin suunniteltu?

Vaikka kesän aikana panostetaan enenevissä määrin tehosterokotteiden antamiseen, vielä on aikaista sanoa, voiko toista rokoteannosta mahdollisesti aikaistaa. 

Kaikki riippuu siitä, millaisia rokote-eriä Suomeen saapuu ja millaista rokotetta on käytetty 1. annoksen osalta. 

Nohynekin mukaan adenovirusvektorirokotetta voidaan antaa 8–12 viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. 

Sen sijaan mRNA-rokotteiden osalta on pidetty kiinni 12 viikon aikavälistä. 

– Aikaistaminen ei välttämättä kokonaisuuden kannalta ole edes mahdollinen ratkaisu, Nohynek sanoo.

Joissakin tapauksissa tehosteannoksen saaminen on aikaistunut esimerkiksi peruutuksien vuoksi.

Mia Kontion mukaan jokaisessa kunnassa on vapaus päättää, miten esimerkiksi ylimääräiset rokoteannokset käytetään. 

– Riippuu kunnista, millä tavalla he järjestävät peruutusten tai käyttämättä jääneiden rokotusten käyttämisen. 

Onko kahden eri rokotteen ottaminen turvallista?

Tuoreet tutkimustulokset Espanjasta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta osoittavat, että kahden eri rokotteen ottaminen on turvallista.

Ylilääkäri Nohynekin mukaan mitään tavallisuudesta poikkeavia sivuoireita tai reaktioita ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu. 

 – Toki osalle ihmisistä voi tulla kaikkien rokoteannosten jälkeen kuumetta, lihaskipua ja väsymystä. Mutta ne ovat vaarattomia ja ohimeneviä oireita. 

Tutkimuksien mukaan kaksi eri rokotetta antaa vähintään yhtä hyvän suojan koronavirusta vastaan kuin kaksi annosta samaa rokotetta. 

Suomessa Astra Zenecaa saaneet ovat voineet saada toisen Astra Zeneca -annoksen sijaan Modernaa tai Pfizeria. 

Lue myös: Espanja avautuu rokotetuille matkailijoille – helpotuksia myös rokottamattomille

Koronarokotteiden yhdistäminen on tärkeää

Kahden rokotteen sekoittamista tullaan tutkimaan vielä pitkään ja laajasti. Erilaisia vaihtoehtoja on olemassa paljon.

– Tällä hetkellä maailmalla on käytössä yli 13 erilaista rokotetta, joten on tärkeää, että tutkimme kaikkien tärkeimpien yhdistelmien tuloksia. 

Tutkimus on tärkeää, sillä sen avulla rokotekattavuus voidaan turvata maailmanlaajuisesti tilanteissa, joissa rokotevalmistajilla on esimerkiksi ongelmia rokotetoimituksissa. 

– Jos voidaan osoittaa, että kaikkien tällaisten yhdistelmien jälkeen tulokset ovat yhtä hyviä, rokoteohjelmien toteuttaminen helpottuu, koska nämä ovat aina logistisia päänsärkyjä, Nohynek sanoo viitaten esimerkiksi rokotteiden kylmäketjuihin. 

Lue myös: WHO hyväksyi toisenkin kiinalaisrokotteen hätäkäyttöön – suojaa vakavalta tautimuodolta sataprosenttisesti

Lue myös: Milloin koronatartunnan saanut voi taas tavata muita ihmisiä? THL:n Salminen kertoo yllättävän tiedon tartuttavuudesta: "Loppujen lopuksi lyhyt"

Juttua muokattu 10.6. kello 12.13: Lisätty tieto heinä–elokuun rokote-eristä.