Aika, ikä ja vamman vaikeus ovat merkittävimmät tekijät aivovammasta toipumisessa. Nämä tekijät alkavat kääntyä lasketteluonnettomuudessa loukkaantunutta entistä formulakuljettajaa Michael Schumacheria vastaan.
– Ymmärtäisin, että hänellä on hyvin vaikea aivovamma ja sitä hoidetaan lääkkeillä. Koska hän on ollut kaksi viikkoa tajuttomana, ennuste on äärimmäisen vakava, sanoo neurokirurgian ylilääkäri, professori Juha Hernesniemi HYKS:n neurokirurgian klinikalta.
Schumacher on ollut tajuttomana jo 14 vuorokautta. Hernesniemi painottaa, ettei hänellä ole tietoa Schumacherin aivovamman laajuudesta, mutta yleisellä tasolla aivovammasta toipumista voidaan ennustaa kuluneen ajan perusteella: Mitä enemmän aikaa tajuttomuudessa kuluu, sitä vakavammaksi ennuste käy.
– Kahden viikon syvätajuttomuudesta toipumisessa mahdollisuudet ovat jo vähäiset. Sen verran voi sanoa, että jos hän on vielä kolmen kuukauden kuluttua edelleen tajuton, toipumismahdollisuudet ovat äärimmäisen vähäiset tämän ikäisellä potilaalla. Aika näyttää paljon, ja on jo näyttänyt, kun hän yhä kahden viikon jälkeen on tajuttomana.
Ajan perusteella voidaan ennustaa myös sitä, miten potilas toipuu.
– Kolmen kuukauden kohdalla voi ennustaa tilanteen jo melko varmasti, kuuden kuukauden kohdalla jo lähes varmasti ja vuoden kohdalla varmasti. Vaihtoehdot ovat, että potilas voi toipua, hänelle voi jäädä hyvin vaikea vamma, hän voi jäädä pysyvästi tajuttomaksi tai kuolla.
Ajan lisäksi iällä on suuri merkitys aivovauriosta toipumiseen.
– Sanotaan, että lapset ja alle 30-vuotiaat toipuvat paremmin kuin vähän iäkkäämmät. Toipumismahdollisuudet riippuvat myös aivovaurioin vaikeusasteesta.
Suomessa ei käytetä hoitona keinotekoista koomaa
Kooma voi johtua joko aivovammasta, lääkkeestä tai molemmista.
Lääkkeillä saavutetussa keinotekoisessa koomajaksossa pyritään säästämään jäljelle jäänyttä tervettä aivoa ja vähentämään turvotusta aivoissa.
Suomessa ei ole havaittu selkeää hyötyä keinotekoisesta koomasta, eikä sitä olen sen takia enää käytetty hoitomuotona.
– Esimerkiksi Mika Häkkisellä oli sama hoito (eli lääkkeillä saavutettu keinotekoinen kooma) ja todennäköisesti aivan turhaan, koska hän toipui niin hyvin.
Hernesniemi arvioi, että Schumacherin kohdalla kooma johtuu nimenomaan aivovauriosta.
Hoitoon liittyy paljon ongelmia
Tajuttoman potilaan hoitoon liittyy paljon haasteita ja ongelmia.
– Yleensä kaikki tajuttomat potilaat saavat infektioita, koska normaalit suojamekanismit, mitä tajuissaan olevilla on, esimerkiksi yskiminen, limanpoisto, puuttuvat. Lisäksi on suuri mahdollisuus saada keuhkoveritulppa, alaraajoihin tulee veritulppia. Aivovammassa ongelmana on se, ettei verta voida ohentaa, sillä siitä voi tulla aivoverenvuoto. Ollaan kuin puun ja kuoren välissä. Lisäksi voi tulla monia muita komplikaatioita.
Hernesniemi toteaa, ettei kuuluisuus ei auta toipumisessa. Sen sijaan se voi vaikuttaa hoidon tasoon eli hän voi saada hyvin intensiivistä ja yksityistä hoitoa.