Huumeiden käytössä on suuria eroja Euroopan maiden välillä. Suomi sijoittuu huumeiden käytössä Euroopan keskivaiheille.
Luvut selviävät Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n tilastoista. EMCDDA:n luvut perustuvat kansallisiin tutkimuksiin ja eivätkä siksi ole samoilta vuosilta. Suomen aikuisväestön osalta on käytetty THL:n vuoden 2014 lukuja, muuten EMCDDA:n antamia. Joidenkin maiden osalta myös tuoreimmat tulokset voivat puuttua.
Kaikissa maissa ei myöskään ole mitattu kaikkien aineiden käyttöä. EU-maiden lisäksi tilastoja on kerätty myös Norjasta ja Turkista.
Euroopassa ja myös Suomessa yleisimmin käytetty huumausaine on kannabis. Suomalaisista aikuisista kannabista on elämänsä aikana käyttänyt 19,4 prosenttia, kun taas nuorista aikuisista sätkään on viimeisen vuoden sisällä tarttunut 13,5 prosenttia. Se on vain hieman vähemmän kuin Alankomaissa tai Virossa.
– Suurin osa käytöstä on kokeilua tai tiettyyn ikävaiheeseen liittyvää käyttöä, tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Useimmissa Euroopan maissa esimerkiksi kannabiksen käyttö on tasaantunut, mutta Pohjoismaissa ja Ranskassa se yhä kasvaa. Käytön lisääntymisen myötä on Suomi on noussut Hakkaraisen mukaan kannabiksen käytössä alimmasta neljännestä keskipaikkeille.
Huumeet yleistyivät itäblokissa nopeasti
Yleisintä kannabiksen käyttö on tilastojen valossa Ranskassa, jossa aikuisista yli 40 prosenttia on joskus käyttänyt kannabista. Nuorista aikuisista sitä on vuoden sisällä käyttänyt joka viides. Yleistä pössyttely on myös Tanskassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa. Myös tsekkiläisnuoret käyttävät kannabista tilastojen valossa paljon.
Maiden erot ovat Hakkaraisen mukaan monenlaisten syiden summa. Esimerkiksi Virossa ja Tsekissä käyttö voimistui nopeasti Neuvostoliiton romahdettua.
– Siellä oli silloin vahva länsimainen kulttuurivirtaus, jossa huumeet miellettiin osaksi länsimaista nuorisokulttuuria. Aiemman politiikan vastapainoksi ehdotettiin radikaalejakin uudistuksia, kuten huumekaupan laillistamista, Hakkarainen kertoo.
Hänen mukaansa yleisellä tasolla nuorisokulttuurin muoti säätelee ja vaikuttaa huumeiden käyttöön.
Amfetamiinikäyttö Eurooppa
Suomen amfetamiinin käyttö EU-kärkeä
Muiden huumeiden kuin kannabisken käyttö on Suomessa huomattavasti vähäisempää. Seuraavaksi käytetyin aine on EMCDDA:n tilaston mukaan amfetamiini, jota on elämänsä aika kolme prosenttia suomalaisaikuisista.
Sen sijaan nuorista aikuisista käyttäneitä on muuhun Eurooppaan verraten paljon, 2,4 prosenttia ikäluokasta. Vain Virossa amfetamiinia käyttäneiden nuorten osuus on suurempi.
– Käytön määrään on varmasti syytä kiinnittää huomiota, sillä näyttää sille, että amfetamiinin käyttö ei katoa, Hakkarainen toteaa.
Yöelämässä amfetamiinia ja ekstaasia
Ekstaasikäyttö Eurooppa
Sen sijaan ekstaasin käytössä Suomi kuuluu Euroopan keskitasoon, sillä 2,6 prosenttia suomalaisista aikuisista on ainetta kokeillut. Viimeisen vuoden aikana käyttäneitä nuoria 2,5 prosenttia ikäluokasta, mikä on viidenneksi eniten mitatuista maista.
Suomi on kuitenkin kaukana käytön kärkimaista Isosta-Britanniasta, Irlannista, Alankomaissa ja Tsekistä.
Hakkaraisen mukaan asenteet huumeisiin ovat muuttuneet. Väestö kaikissa ikäluokissa tekee eroa kannabiksen ja muiden aineiden välillä. Käsityksen kannabiskokeilujen riskeistä ovat lientyneet, kun muut huumeet nähdään riskialttiimpina.
– Ekstaasiin ja amfetamiiniin voi olla joissain ryhmissä sallivampia näkemyksiä. Ilmiö ei ole erityisen suuri, mutta havaittavissa yöelämään osallistuvien nuorten aikuisten joukossa, hän kertoo.
Kokaiinia käytetään vähän
Kokaiinikäyttö Eurooppa
Kokaiinin käyttö on Suomessa harvinaista. Suomessa käyttäneitä aikuisia on 1,7 prosenttia väestöstä. Viimeisen vuoden aikana käyttäneitä nuoria on yksi prosentti ikäluokasta.
Käytön vähäisyyttä selittää amfetamiinin suosio, joka piristeenä täyttää kokaiinin kysyntää. Kokaiinia käytetään eniten Espanjassa ja Euroopan suurissa kaupungeissa. Espanjan käyttömäärät voivat selittyä sillä, että kokaiinin on suurimpia kauttakulkumaita Etelä-Amerikasta Euroopaan.
– Kokaiinin tuominen Suomeen on kallista, kun taas lähempänä tuotettavan amfetamiinin hinta pysyy alhaisempana.