Suomalaisnuorten karu arki: Rahapulalla voi olla surullisia seurauksia

Joka kolmas haastatelluista nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahapulan takia. Surullista kyllä, joka kuudes on myös ollut tapaamatta ystäviään rahanpuutteen johdosta. Hyvin toimeentulevat tapaavat ystäviään useammin, kokevat vähemmän yksinäisyyttä ja harrastavat useammin liikuntaa.

Nuorten taloudellinen tilanne selittää merkitsevästi tyytyväisyyttä niin vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin kuin elämään kokonaisuutenakin. Joka kymmenes nuori on viimeisen vuoden aikana joutunut jättämään laskuja maksamatta. Kulutusluottoa kertoo ottaneensa 10 prosenttia nuorista, ja toiset 10 prosenttia olisi valmis ottamaan sitä.

Asenteiden ohella taloussuhdanteet vaikuttavat nuorten taloudellisiin valintoihin, kuten siihenkin, että nuorten vanhemmiltaan saama taloudellinen apu on yleistynyt kymmenessä vuodessa. Nyt 58 prosenttia lapsuudenkodista muuttaneista sanoo saaneensa tukea viimeisten kuuden kuukauden aikana.

– Nuorten omakuva kuluttajana on muutoksessa. Ympäristötietoisuus, harkitsevuus ja säästäväisyys ovat kasvussa, toteaa Nuorisobarometrin tekijä, tutkija Sami Myllyniemi Nuorisotutkimusverkostosta.

Arjen jäljillä – Nuorisobarometri 2015 -tutkimus selvitti nuorten jokapäiväistä elämää arjenhallinnan näkökulmasta. Taloudelliset, sosiaaliset ja käytännön arkeen liittyvät kysymykset liittyvät tulosten mukaan vahvasti toisiinsa. Lapsuudenkodista saadut eväät tukevat arjesta selviytymistä, joka puolestaan tukee kokemusta elämässä pärjäämisestä.

Arkitoimet sujuvat tytöillä paremmin

Arjen sujuvuutta selvitettiin kysymällä, miten nuoret selviytyvät ruoanlaitosta, siivouksesta ja muista arkitoimista. Yleisilme on suhteellisen myönteinen, sillä jokaisesta kysytystä asiasta enemmistö arvioi selviytyvänsä hyvin. Pojilla on oman arvionsa mukaan selvästi useammin vaikeuksia arkitoiminnoista selviämisessä kuin tytöillä.

Erityisen suuria sukupuolten erot ovat pyykinpesussa ja siivouksessa pärjäämisessä. Iän myötä arkitoimet alkavat sujua yhä paremmin, ja korkeasti koulutetut nuoret pärjäävät arkitoimissaan muita paremmin. Ne nuoret, jotka kokevat selviytyvänsä hyvin arkisista toimista, ovat muita tyytyväisempiä elämäänsä.

Ruokailutottumuksissa on alueellisia eroja

Syöminen ja ruoanlaitto ovat nuorille tärkeitä. Kolme neljästä ilmaisee olevansa kiinnostunut eri maiden ruokakulttuureista, ja enemmistö pitää ruoan laittamista itselleen tärkeänä harrastuksena. Kolme neljästä sanoo valmistavansa itse usein ruokaa kotona, tytöt useammin kuin pojat. Helsinkiläisnuoret sekä kokkaavat kotona muita useammin että käyvät muita selvästi useammin ravintoloissa syömässä.

Yhteydenpitotavat nopeassa muutoksessa

Erilaisten teknisten välineiden avulla yhteydenpidon muutos on ollut hyvin nopeaa. Nuorten päivittäinen yhteydenpito kavereiden kanssa netitse (75 prosenttia) on jo päivittäistä puhelinyhteyttä (40 prosenttia) ja kasvotusten tapaamista (52 prosenttia) yleisempää. Puhelimessa puhuminen ystävien kanssa on vähentynyt nopeasti.

Yhteydenpito netitse tai puhelimitse ei ole vaihtoehtoinen kavereiden tapaamiselle kasvotusten. Pikemminkin eri yhteydenpitotavat tukevat toinen toistaan. Säännöllinen puhelinyhteys ystävien kanssa on nettiyhteydenpitoa vahvemmin yhteydessä kavereiden säännölliseen tapaamiseen kasvotusten. Säännöllinen yhteydenpito kavereihin puhelimitse näyttää nettiyhteydenpitoa paremmin myös suojaavan yksinäisyyden kokemuksilta.

Lapsuudenkodin olosuhteet vaikuttavat nuoruusiän arjenhallintaan

Lapsuudenkodin vaikeudet, kuten vanhempien alkoholiongelma ja ero, ovat vahvasti yhteydessä elämänhallinnan vaikeuksiin nuoruusiässä. Lapsuudenkodin ongelmat selittävät myös varhaista muuttoa pois vanhempien luota ja kodin heikkoa ilmapiiriä myöhemmissä elämänvaiheissa. Niin ikään nuorten kokemukset omasta alkoholinkäytöstään olivat muita ongelmallisempia silloin, kun lapsuudenkotia oli varjostanut vanhempien alkoholiongelma.

Lapsuudenperhe on hyvin merkityksellinen lapsen ja nuoren arjenhallinnan taitojen kehittymisen kannalta.

– Lapsiperheiden arjessa selviytymistä tulisi tukea ja epäsuotuisiin kehityskulkuihin vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, korostaa Myllyniemi.

Lähde: Nuorisobarometri 2015