MTV:n ja Allianssin kysely: Yli puolet nuorista tuntee yksinäisyyttä

Kyselyn mukaan nuoret kokevat yksinäisyyttä monissa eri ikäryhmissä. Vain alle 15 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, ettei tunne yksinäisyyttä lainkaan. 

MTV:n ja Allianssin sosiaalisessa mediassa toteuttamaan kyselyyn vastasi yli 1 300 pääosin 13–29-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Kysely tavoitti etenkin naispuolisia käyttäjiä, joita oli lähes 80 prosenttia vastaajista. 

Huomenta Suomessa vieraillut Allianssin vaikuttamisen asiantuntijan Annika Nevanpää kertoo, että alle 20-vuotiaiden yksinäisyys liittyi huonoon minäkuvaan ja kokemukseen joukkoon kuulumattomuudesta. Heistä yksinäisyyttä tunsi vähintään viikoittain 60 prosenttia vastaajista. Yli kaksikymppisten yksinäisyys lisääntyi puolestaan erityisesti koronapandemian aikana. 

– Siinä ryhmässä näkyvät rajuimmin pandemian vaikutukset. Yksinäisyys on lisääntynyt ikäryhmässä merkittävästi pandemian jälkeen, Nevanpää kertoo. 

Yksinäisyyden syyt ovat moninaisia

Kyselyn avoimissa vastauksissa yksinäisyyden syyksi mainittiin muun muassa sosiaalinen ahdistus ja masennus. Nevanpään mukaan erityisesti nuorten tyttöjen ahdistuneisuus on moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Yläkoulu- ja lukioikäisistä tytöistä 40 prosenttia on syömishäiriöriskissä, mikä on todella huolestuttava luku. Tämä liittyy juuri negatiiviseen minäkuvaan, Nevanpää kertoo. 

Lue myös: Lasten ja nuorten ylipaino edelleen yleistä – näin ylilääkäri neuvoo huolestuneita vanhempia

Myös esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muutto tai elämäntilanteen muuttuminen mainittiin yksinäisyyden taustatekijöinä. 

MTV Uutiset myös haastatteli nuoria heidän kokemastaan yksinäisyydestä kauppakeskus Triplassa Helsingissä. Haastatellut nuoret kertovat monia syitä yksinäisyydelle. 

18-vuotias Ella Juustila kertoo muuttaneensa Helsinkiin Oulusta vasta pari kuukautta sitten. Hän ei ole ehtinyt saada kavereita uudelta paikkakunnalta, ja kertoo myös ujouden vaikeuttavan tutustumista. 

– Ja nyt kun en opiskele tällä hetkellä, niin ei ole oikein opiskelukavereitakaan, Juustila kertoo. 

Pian 19-vuotta täyttävä Linnea Granlund kertoo kärsineensä peruskoulussa kiusaamisesta, jonka taustalla oli hänen näkövammansa. Granlund sai diagnoosin heikkonäkyisyydestä alakouluikäisenä. Sittemmin hän kertoo löytäneensä järjestötyön, joka on helpottanut yksinäisyyttä. Granlund myös kiertää kertomassa esteettömyydestä kouluissa.

– Kannattaa jättää ne ennakkoluulot vähemmälle ja mennä rohkeasti tutustumaan myös ihmisiin, joilla on haasteita esimerkiksi näön tai liikkumisen kanssa. Silloin voi huomata, kuinka arvokasta erilaisuus voi olla, Granlund sanoo. 

Yksinäisyyttä tunnetaan etenkin vapaa-ajalla

Nevanpään mukaan neljä viidestä kyselyyn vastanneesta kertoi, että on vapaa-ajalla täysin yksin. Vastauksissa myös sosiaalinen media ja koulu mainittiin tilanteina, joissa yksinäisyyttä tunnetaan. Pitkittyessään yksinäisyys voi lisätä mielenterveysongelmia ja vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden luomista myöhemmissä elämänvaiheissa.

Lue myös: Ulkomaalaistaustaisten nuorten ongelmat kasautuvat – hyvinvointia uhkaavat köyhyys, osattomuus ja ulossulkeminen

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) asiantuntija Erika Viding kertoo Huomenta Suomessa, että liittoon tulee paljon yhteydenottoja yksinäisiltä nuorilta, jotka pohtivat, onko heissä jotakin vikaa. Vidingin mukaan MLL auttaa nuoria heidän omilla ehdoillaan. 

– Meidän palvelumme ovat täysin anonyymeja. Nuori kertoo meille sen verran kuin hän itse haluaa kertoa, Viding kertoo. 

Vanhempia Viding neuvoo ottamaan nuoren kokemus yksinäisyydestä tosissaan. 

– Tärkeää on lähteä miettimään nuoren kanssa yhdessä, että miten tästä selvitään. 

Yksinäisyys lievenee ikätovereiden avulla

Vain 15 prosenttia vastaajista kertoi, että yksinäisyyttä lieventää parhaiten vanhempien apu.  Nevanpää nostaa esiin nuorisotyöntekijän roolin. 

– Nuoristyöntekijän kanssa on hyvä harjoitella, kuinka olla tekemisissä ihmisten kanssa. 

Parhaiten yksinäisyyttä lievittävät vastaajien mukaan kaverit ja muut nuoret kuten tuutorit ja tukioppilaat. Tärkeää olisikin mahdollistaa nuorille vapaa-ajan kohtaamisia ja maksutonta vertaistoimintaa.

MTV:n haastattelemat Matti Haarala, 16, ja Tiitus Villman, 14, ovat samaa mieltä kavereiden merkityksestä nuorille. 

– Kun pääsee kavereiden kanssa keskustelemaan, niin sitten ei ole kovin yksinäinen olo, kertoo Haarala. 

Aiemmin yksinäisyyttä tuntenut Villman kertoo, että kavereiden löytymisen myötä yksinäisyys helpotti. 

– Mulla ei oo koulussa oikein ollu kavereita, nyt mulla on onneks pari, Villman kertoo.