Suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet jo ainakin 15 vuotta, eikä kukaan tiedä miksi

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Miriam Huovila

    miriam.huovila(at)mtv.fi

    Joonas Lepistö

    joonas.lepisto(at)mtv.fi

    @LepistoJoonas

    Suomalaisten nuorten koulutustaso on romahtanut kansainvälisessä vertailussa. Asiantuntija arvioi, että seuraukset näkyvät heikompana työn tuottavuutena.

    Kehityssuunta suomalaisessa koulutuksessa on osoittanut alas jo kauan. Oppimistulokset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan laskeneet mahdollisesti koko 2000-luvun ajan.

    – Vähintään 15 vuotta, mutta hyvin mahdollista, että 25 vuotta, toteaa neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius.

    Kalenius myöntää tilanteen olevan huolestuttava ja sen, ettei tarkkaa syytä ilmiön taustalla tiedetä.

    Opetusministeri Li Anderssonin(vas.) mukaan kouluissa tarvittaisiin enemmän resursseja, jotta huipputulosten saavuttaminen olisi mahdollista.

    – Opettajat puhuvat minulle voimakkaasti, että he tarvitsisivat enemmän työkaluja, enemmän moniammatillista yhteistyöstä ja enemmän tapoja, joilla he pystyvät vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja tukemaan lapsia heidän omista lähtökohdistaan käsin, Andersson sanoo.

    Suomi jäämässä jälkeen

    Heikentyneet perusopetuksen oppimistulokset heijastuvat myös suomalaisnuorten hakeutumiseen korkeakoulutukseen.

    Vielä vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli korkeimpia OECD-maiden joukossa. Sen jälkeen olemme pudonneet Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean rinnalta vertailussa keskitason alapuolelle, Chilen ja Turkin tasolle.

    – Perusopetus on ollut koko laman jälkeisen ajan ollut heikommin resurssoitua kuin sitä ennen, ja se heijastuu korkeakoulutukseen, Kalenius sanoo.

    Lue lisää aiheesta:
    Koulutus Korkeakoulu Li Andersson Kotimaa Koulu

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •