Oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti, käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäistä kertaa julkaisemasta sivistyskatsauksesta.
Lukutaidossa ja matematiikassa peruskoulun päättävät ovat käytännössä pudonneet 20 vuodessa seitsemäs- tai kahdeksasluokkalaisten tasolle.
Nuorten yleinen osaamistaso oli tasaisessa nousussa 1960-luvulta aina 1990-luvulle asti. Tuolloin Suomi myös saavutti kansainvälisen kärkitason.
1990-luvun puolivälissä kasvutahti hidastui, ja vuosituhannen vaihteessa oppimistulokset kääntyivät laskuun. Sen jälkeen alamäki on ollut kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen nopeaa.
Sukupuolten väliset erot oppimisessa ja koulutustasossa ovat kasvaneet Suomessa harvinaisen isoiksi. Kymmentä akateemista miestä kohden korkeakouluista valmistuu nyt viisitoista naista.
Perhetaustalla vahva vaikutus
Myös sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Perhetausta vaikuttaa merkittävästi opintopolkuun.
Katsauksesta selviää, että 7 keskiarvolla peruskoulun suorittaneella oppilaalla, jonka vanhemmilla on yliopistotutkinto, on yhtä suuri todennäköisyys päätyä yliopistoon kuin 9 keskiarvon oppilaalla, jonka vanhemmat ovat käyneet korkeintaan toisen asteen tutkinnon.
Ministeriön mukaan oppimistulosten laskun syyt ovat pitkälti epäselviä, mutta yksi todennäköinen tekijä ovat resurssit. 1990-luvun lamassa peruskoulun ja toisen asteen rahoitusta supistettiin reippaasti, eikä sitä ole palautettu lamaa edeltävälle tasolle.
Juttua muokattu 13.1. kello 13.55: Korjattu toiseksi viimeisestä kappaleesta sana lukio yliopistoksi. Tekstissä mainituilla oppilailla on yhtä suuri todennäköisyys päätyä yliopistoon, ei lukioon, kuten tekstissä aiemmin kerrottiin.