Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä, joilla on maksuhäiriömerkintä.
Kuluttajat saivat vuoden 2019 aikana yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Uusia maksuhäiriömerkintöjä tuli myös enemmän kuin aiemmin. Edellinen uusien maksuhäiriömerkintöjen ennätys on vuodelta 2013, jolloin niitä tuli Asiakastiedon rekisteriin yli 1,7 miljoonaa.
Asiakastieto Groupista muistutetaan kuitenkin, että synkkien lukujen keskeltä löytyy myös valoa.
– Kaikissa alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä maksuhäiriöisten henkilöiden osuus pieneni hiukan. Tämä on ilahduttava signaali, vaikka kokonaisuutena tilastot ovatkin melko ikävää luettavaa, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedosta tiedotteessa.
Syyskuun alussa astui voimaan lakimuutos, jolla on tarkoitus ehkäistä kuluttajaluotoista aiheutuvaa ylivelkaantumista, mutta se ei ole tuonut käännettä maksuhäiriökehitykseen.
– Uusia merkintöjä tuli paljon, mutta ne kohdistuivat hiukan entistä pienemmälle joukolle ihmisiä. Samat henkilöt ovat velkaantuneet moneen suuntaan, jolloin ongelmien kasautuessa häiriöitä tulee nopeasti useita, Muhonen sanoo.
– Tämän trendin kääntäminen edellyttää positiivisen luottotiedon nykyistä laajempaa käyttöä. Silloin yrityksillä olisi kirkkaampi kuva kuluttaja-asiakkaansa muista vastuista ja riskeistä jo ennen maksuhäiriömerkintää.
Päätös julkisen vallan ylläpitämän positiivisen luottotietorekisterin rakentamisesta Suomeen on tehty ja hanketta linjanneen ministerityöryhmän mukaan sen pitäisi olla käytettävissä keväällä 2023.
Positiivinen luottotietorekisteri vaatisi lakimuutoksen
Muhonen ei usko, että rekisteri ehtisi niin nopeasti käyttöön.
– Tietoa tarvitaan jo nyt, mutta uuden rekisterin avaaminen vaatii lainsäädännön muuttamista, järjestelmän koodaamista ja tiedon toimittajille valmiutta siirtää dataa. Tiedämme vuosikymmenten kokemuksesta tällaisten hankkeiden haasteet ja täytyy huomioida myös se, että uusi rekisteri tarkoittaa vasta yhteen paikkaan koottua dataa. Sen arvo ja hyödynnettävyys ratkaistaan palveluilla, jotka rekisterin päälle rakennetaan todennäköisesti yksityisen sektorin voimin, hän toteaa.
Tulorekisterin yhteyteen on esitetty rekisteröitäväksi positiivista luottotietoa.
Muhosen mukaan myös tulorekisterin tieto olisi luottopäätösten vastuullisuuden ja maksukyvyn laskennan kannalta erittäin arvokasta.
– Miksi arvokasta tulotietoa ei anneta luotonmyöntäjien käyttöön, vaikka se olisi teknisesti mahdollista hyvinkin nopeasti? Muhonen kysyy.
Myös velkakatto voisi olla ratkaisu
Kuluttajien ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi on mietitty myös kotitalouksille asetettavaa velkakattoa. Katon määrittelemiseen tarvitaan tieto kaikista veloista, myös asuntolainoista. Uuteen positiiviseen rekisteriin olisi alkuvaiheessa tulossa kuitenkin vain tieto kulutusluotoista, mikä ei riitä kotitalouden velkaantumisasteen laskemiseen.
– Kattavuus on kaikkein tärkein tekijä positiivisen luottotiedon arvon kannalta. Siksi Asiakastieto on jo alkanut rakentaa omaan positiivisen luottotiedon palveluunsa asuntolainojen mukaan tuomisen mahdollistavaa laajennusta. Olemme keskustelleet tästä asiakkaidemme kanssa ja he suhtautuvat laajennukseen myönteisesti, Muhonen sanoo.