MTV kertoi eilen mystisestä jättiplaneetasta, joka saattaa lymyillä aurinkokunnassamme. Suomalainen avaruustutkija uumoilee, että planeetta löydetään ennemmin tai myöhemmin.
Vaikka aurinkokuntamme 9. planeetta on vielä olettamus, eikä siitä ole suoria havaintoja, on sen olemassaolo hyvin mahdollista, avaruustutkija ja Paikkatietokeskuksen osastonjohtaja Markku Poutanen sanoo MTV Uutisille.
Satelliittipaikannukseen erikoistunut tähtitieteilijä kertoo, että uusia planeettoja aurinkokunnassamme on etsitty vuosisatoja. Hänen mukaansa vastikään uutisoidut, Saturnusta kiertävän Cassini-avaruusluotaimen radalla havaitut häiriöt antavat hyvän viitteen siitä, että jotakin erikoista avaruuden loputtomassa pimeydessä vielä lymyää.
– Cassinin luotainhäiriö vahvistaa entisestään viimeisen parin vuoden aikana kerättyjä havaintoja siitä, että siellä voisi olla vielä yksi todella valtava planeetta, Poutanen kuvailee.
Tutkijat ovat Scientific Americanin artikkelin mukaan perehtyneet kuva-aineistoihin ja muihin tietoihin paikantaakseen mahdollisen planeetan. Cassinin radan häiriöt eivät tutkijoiden mukaan selity nykyisin tunnetuilla planeetoilla ja asteroideilla. Tutkijat saivat mallinnuksella selville, että kaukana Valaskalan tähdistön suunnalla, 15 kertaa Pluton etäisyydellä saattaisi olla kappale, joka selittäisi Cassinin ratamuutokset.
Puuttuva palanen saattaakin olla juuri Yhdeksäs Planeetta.
– On aina mahdollista, että havainnut ratahäiriöt syntyivät jostain muusta syystä. Havaitut häiriöt ovat tavattoman pieniä. Siitä ei viekä suoraan voi päätellä planeettoja. Toisaalta, jos ratahäiriö on todella syntynyt kaukaisen tuntemattoman kappaleen vetovoiman vaikutuksesta, siinä pystytään laskemaan, kuinka iso sen massan pitäisi olla, että se voisi aiheuttaa tällaisen ilmiön, hän avaa.
Jättiläismäinen jääplaneetta
Aurinkokunnassamme ei ole juurikaan planeettalöydöksillä riemuittu viime vuosisatoina. Yksi uloimmista planeetoista, jääplaneetta Neptunus löydettiin 1800-luvulla, ja planeetta-tittelin vuonna 2006 menettänyt piskuinen Pluto vuonna 1930.
Uusi planeettalöydös olisikin merkittävä, sillä se olisi ensimmäinen uusi planeetta 200 vuoteen.
Se, missä mahdollinen uusi planeetta sijaitsee, kuinka kaukana se on ja minkä kokoinen se on, on vielä täysi arvoitus, Poutanen myöntää.
– Yleensä aurinkokunnan laitamilla pyörii valtavasti pienempiä kappaleita. Esimerkiksi pitkäjaksoisten komeettojen lähde Oortin pilvi sijaitsee siellä – käytännössä se tarkoittaa miljoonittain pienkappaleita, jotka tulevat aina välillä aurinkokunnan sisäosiin jotka näkyvät komeettoina, Poutanen kuvailee.
Poutanen kertoo, että aurinkokunnan ulko-osissa on myös isompia kappaleita Pluton radan ulkopuolella. Ne ovat yleensä noin Pluton kokoisia, eli läpimitaltaan noin 2 400 kilometria.
– Nyt hahmoteltu planeetta on kuitenkin huikaisevan paljon suurempi. On arvioitu, että se voisi olla kymmenen kertaa maapallon massan luokkaa, Poutanen hehkuttaa.
Poutanen veikkaa, että mahdollinen planeetta olisi hyvinkin samantyylinen kuin auringosta kauempana sijaitsevat sinisenä hohkaavat jääplaneetat Uranus ja Neptunus.
– Mitä kauemmas auringosta mennään, sitä enemmän siellä on näitä jäästä muodostuneita kappaleita. Esimerkiksi Uranuksessa ja Neptunuksessa jään osuus on paljon isompi kuin vaikkapa Saturnuksessa. Veikkaan, että mahdollinen uusi planeetta olisi jäästä ja kivistä muodostunut kappale, ei kaasuplaneetta, Poutanen sanoo.
Toki koostumus riippuu paljon myös siitä, miten mahdollinen planeetta on nähnyt päivänvalon, hän lisää.
– Mikä sen alkuperä aurinkokunnan alkuajoissa on? Onko se kappale, mikä on muodostunut kauempana alunperinkin, vai onko se syntynyt lähempänä aurinkokunnan sisäosissa ja ajautunut sinne kauas?, Poutanen listaa.
Ufofriikkien pettymykseksi Poutanen tyrmää ajatuksen mahdollisesta elämästä ja vieraista elämänmuodoista planeetalla.
– Se on mahdotonta. Lämpötila on niin kaukana lähellä absoluuttista nollapistettä. Kääpiöplaneetta Plutosta tulleista kuvista saa hyvän käsityksen sääolosuhteista. Vaikka planeetta olisi isompi, saattaa se olla samankaltainen, Poutanen miettii.
Aurinkokunnan synnystä lisää tietoa
Monen tutkijan mielestä joku saattaa havaita tuntemattoman maailman jo vuoden sisällä. Tämä olisi valtava löytö, joka muuttaisi ihmisten käsityksen aurinkokunnasta ja paikastamme kosmoksessa.
Poutanen kuitenkin myöntää, ettei mitään ihmetemppuja ole mahdollista tehdä. Ainoa tapa löytää uusi taivaankappale ja varmistaa sen olemassaolo on kohdistaa kamerat tiiviisti taivaalle.
– Ainoa keino on se, miten muitakin taivaankappaleita löydetään, eli kuvaamalla taivaan alueita systemaattisesti. Jokainen kohta kuvataan kahtena eri ajankohtana vähintään. Jos siellä sitten on joku kappale, joka liikkuu, se näkyy, Poutanen sanoo.
Avaruudessa piilotteleva mysteeriplaneetta ei kuitenkaan välttämättä silti vielä näytä itseään kameroille – edes jättimäinen koko ei ole tae siitä, että planeetta näkyy kuvissa.
– Vaikka se olisikin niin iso, mitä ollaan epäilty, saattaa se olla silti niin tumma ja olla niin himmeä, ettei sitä käytännössä vielä näy, Poutanen sanoo.
Ja vaikka planeetta löytyisikin, suhtautuu Poutanen siihen hyvinkin rauhallisesti.
– Näitä on löydetty toistatuhatta aurinkokuntamme ulkopuolelta viime vuosina. En näe, että tällä olisi mitään suurempaa merkitystä olisi tavalliselle ihmiselle. Ehkä merkitys olisi iso aurinkokunnan synnyn ja kehityksen tutkimuksen kannalta.
– Ehkä jonkinlaista uutta tietoa tulisi siitä, mitä aurinkokunnan alkuaikoina on tapahtunut. Ja selventäisi sitä prosessia, mitä siinä on tapahtunut aurinkokunnan alkuhetkillä, Poutanen summaa.
Aamun Huomenta Suomessa keskusteltiin avaruusbisneksestä.
8:45
