Euroopan hellejaksot ovat tulevaisuudessa sekä pidempiä että kuumempia, kertoo tuore tutkimus.
Muutos on suurin Etelä-Euroopassa, mutta lisää helteitä on odotettavissa myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
Jos maapallon keskilämpötila kohoaa teollistumista edeltävään aikaan verrattuna kahdella asteella, hellejaksopäivien määrä kasvaisi Etelä-Euroopassa jopa kuusinkertaiseksi ja Pohjois-Euroopassakin yli kolminkertaiseksi. Vertailukohtana käytettiin 1900-luvun lopun ilmastoa.
Helteitten ankaruutta kuvaava hellelämpösumma kasvaisi puolestaan kymmenkertaiseksi. Hellelämpösumma riippuu sekä hellejakson pituudesta että jaksoon sisältyvien päivien kuumuudesta.
Lue myös: Pekka Pouta: Äitienpäivää juhlitaan paikoin lähes hellelukemissa – jo tänään ehkä vuoden toistaiseksi lämpimin päivä
– Muutokset jäävät kuitenkin selvästi pienemmiksi, jos maapallon keskilämpötilan nousu onnistutaan pysäyttämään kahden asteen asemesta esimerkiksi 1,5 asteeseen, toteaa Ilmatieteen laitos tiedotteessa kotisivuillaan.
Helleaalto tuli jo huhtikuussa
Entistä pidemmät ja kuumemmat hellejaksot tuovat varsinkin Etelä-Euroopassa ongelmia maanviljelykselle. Myös metsäpaloja on odotettavissa entistä enemmän.
Helle on myös terveysriski. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että vuoden 2022 helleaallot johtivat noin 4 000 ihmisen kuolemaan Espanjassa ja yli 1 000 ihmisen kuolemaan Portugalissa. Tämän kevään helteiden kuolleisuusvaikutuksista ei vielä ole varmaa tietoa.
Tämän vuoden huhtikuun lopulla Espanjassa mitattiin lähes 38 asteen ja Portugalissa lähes 37 asteen lämpötiloja. Tällaisiin lukemiin päästään Iberian niemimaalla yleensä vasta heinäkuussa. Myös Marokossa ja Algeriassa rikottiin paikallisia huhtikuun lämpöennätyksiä, kun lämpötila nousi yli 40 asteen.
Vuosisadan helteitä yhä useammin
Se kynnyslämpötila, jota korkeampi lämpötila luokiteltiin helteeksi, suhteutettiin tutkimuksessa kullakin alueella vallitsevaan ilmastoon. Siten kuumassa Etelä-Euroopassa hellepäiväksi laskettu päivä on kuumempi kuin viileässä pohjolassa.
1900-luvun lopun ilmastossa hellejaksopäiviä esiintyi kaikkialla Euroopassa suunnilleen yhtä paljon. Tulevaisuudessa helteet kuitenkin kovenevat eniten etelässä, ilmenee tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi sellaisten kovien hellejaksojen esiintymistä, joiden vuosittainen todennäköisyys oli 1900-luvun lopun ilmastossa vain yksi prosentti. Kahdella asteella lämmenneessä maailmassa tällaisia kuumuusjaksoja koettaisiin Pohjois-Euroopassa arviolta joka kuudes vuosi ja etelässä useammin kuin joka toinen vuosi.
Tutkimuksen tekivät Ilmatieteen laitoksen tutkijat Kirsti Jylhä ja Kimmo Ruosteenoja. Työ perustui 60 malliajoon, jotka oli tehty 25 maailmanlaajuisella ilmastonmuutosmallilla. Tutkimus julkaistiin Climate Dynamics -julkaisussa.