Nyt syntyvät suomalaiset eivät aikuistuttuaan kutsuisi menneen kesän helleaaltoa harvinaiseksi.
Sen sijaan he voivat puhua tavanomaisesta kuivasta kesästä, jolloin hellettä kestää viikkoja putkeen.
– Mitä enemmän lämpenee, sitä enemmän kasvavat esimerkiksi hellejaksojen ja runsaiden sateiden todennäköisyydet. Poikkeukselliset sääilmiöt muuttuvat harvinaisiksi ja harvinaiset tyypillisiksi. Vuosisadan loppupuolella sellaiset lämpötilat, jotka nyt ovat poikkeuksellisia, voivat olla tavanomaisia, sanoo erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta.
Jylhä kuuluu tutkimusryhmään, joka tutkii ilmastonmuutosta ja sään ääri-ilmiöitä. Ilmastonmuutoksen vuoksi lähivuosina on odotettavissa yhä enemmän sellaisia säitä, jotka ovat aiempiin vuosiin ja vuosikymmeniin verrattuna äärimmäisiä.
Lue myös: Miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto – YK-kokous etsii keinoja luontokadon pysäyttämiseen, ja tällaisia ponnistuksia tarvitaan Suomelta
Ilmastotutkijat arvioivat maapallon keskilämpötilan nousevan tulevaisuudessa melko suoraviivaisesti. Miten jyrkästi, riippuu ilmakehään kertyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Äärisäät eivät välttämättä yleisty täsmälleen samaan tahtiin.
– Mitä lämpimämpi ilma, sitä enemmän se pystyy sisältämään vesihöyryä, mutta rankkasateiden syntyyn vaikuttavat muutkin asiat. Lämpenemisen vaikutus ei ole ihan suoraviivaista, sanoo Jylhä.
Nature-lehti: Äärisäät lisääntyneet 10 vuodessa
Nature-lehdessä äskettäin julkaistu tutkimus kertoo, että ilmaston lämpenemiseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt ovat huomattavasti lisääntyneet kymmenessä vuodessa. Ennätyksellisiä lämpötiloja on vuosina 2011–2020 mitattu etenkin päiväntasaajan molemmin puolin Etelä-Amerikassa, osissa Afrikkaa sekä eteläisessä Aasiassa.
– Olemme astumassa sellaisten äärimmäisten lämpötilojen aikaan, joita ei yksinkertaisesti olisi ilmennyt ilman ilmastonmuutosta, todetaan espanjalaisista ja saksalaisista ilmastotutkijoista koostuvan tutkijaryhmän artikkelissa.
– Lähes 50 asteen ennätyslämpötilat osissa Yhdysvaltoja ja Kanadaa vuonna 2021 olisivat olleet käytännöllisesti katsoen mahdottomia ilman ihmisen vaikutusta ilmastoon, tutkijaryhmä arvioi artikkelissa.
Viime vuosikymmenen kuluessa maapallon ilmaston keskilämpötila nousi noin 0,25 astetta. Nousuvauhti oli suunnilleen sama kuin 1970-luvulta alkaen.
Suomessa hellettä, Keski-Euroopassa tulvia
Tämän vuoden kesää leimasivat Euroopassa lukuisat äärimmäiset sääilmiöt. Suomessa koettiin poikkeukselliset 50 hellepäivää, viljelykset kärsivät kuivuudesta ja kuivassa metsässä roihahtanutta metsäpaloa Kalajoella sammutettiin kaksi viikkoa.
Samoihin aikoihin Saksassa ja Belgiassa koettiin rankkasateita ja ennätystulvia, jotka aiheuttivat yli 200 ihmisen kuoleman ja mittavat aineelliset vahingot. Etelämpänä Euroopassa tuhannet ihmiset joutuivat kesän mittaan evakkoon maastopalojen tieltä.
Ilmastonmuutoksen myötä lisää samankaltaista on odotettavissa tulevina vuosina.
– Koko pohjoisella pallonpuoliskolla viime kesä oli mittaushistorian toiseksi lämpimin, sanoo Jylhä.
Lue myös: Orpo: Kokoomus ei lähde hallitukseen, joka peruuttaa ilmastotoimissa
Suomessa neljä viimeksi koettua kesää ovat kaikki olleet vähintään tavanomaista lämpimämpiä ja myös ennätyksiä on rikottu, samoin kuin talvella 2019–2020, Jylhä toteaa.
Syyskuussa Ilmatieteen laitos kertoi, että 1900-luvulta alkavissa tilastoissa vain ennätyskesä 1937 oli kesää 2021 lämpimämpi. Hellepäiviä kertyi kesällä 2021 yhteensä 50, kun pitkän ajan kesien keskiarvo on 33.
Samaan aikaan kun Suomessa kärvisteltiin helteissä, osassa läntistä Eurooppaa koettiin ennätyssateita. Näin siksi, että Suomessa ja Itä-Euroopassa oli pitkä korkeapaine, lännempänä Euroopassa taas pitkä matalapaine, Jylhä selvittää.
Metsäpalot kiihdyttävät ilmastonmuutosta
Pohjoispohjalaisen Kalajoen lisäksi metsää paloi muuallakin Suomessa. Pelastustoimen tilastot kertovat, että Suomessa syttyi heinäkuussa lähes kuusi kertaa niin paljon maastopaloja kuin viime vuoden heinäkuussa.
Lue myös: Maapallon keuhkot ovat tuhoutumassa: hirvittävät tulipalot riepottelevat Amazonin sademetsiä – katso MTV Uutisten kuvakooste alueelta
Metsäpalot osaltaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Kun puu palaa, ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Metsäpalojen savu myös huonontaa ilmanlaatua.
– Maailman ilmatieteen järjestö WMO tiedotti syyskuussa, että pohjoisen pallonpuoliskon metsäpalot ovat aiheuttaneet ennätyksellisen paljon hiilidioksidipäästöjä, kertoo Kirsti Jylhä.
Etelä-Ranskassa evakuoitiin elokuussa tuhansia ihmisiä kodeistaan maastopalojen vuoksi. Samaan aikaan palot koettelivat myös Portugalia. Kreikassa taas Evian saarella ja Peloponnesoksen niemimaalla maastopaloissa kuoli ainakin kolme ihmistä, sadat menettivät kotinsa ja tuhannet joutuivat evakkoon.
Historiallisen vaikeista maastopaloista on tänä vuonna kärsitty myös muun muassa Siperiassa ja Yhdysvaltain Kaliforniassa. Siperiassa metsäpalojen savu levisi Nasan satelliittikuvien mukaan pohjoisnavalle asti eli yli 3 000 kilometrin päähän.