Dosentti Irma Järvelän tutkimusryhmä tutkii musiikin ja musikaalisuuden biologista taustaa.
Musikaalisuuden perimän haravoinnissa on löytynyt alueita, joilla sijaitsee sisäkorvan kehitykseen sekä tunteiden tunnistamiseen ja muistiin vaikuttavia geenejä.
Tutkimusryhmä on selvittänyt myös ammattimuusikoiden soittamisen vaikutusta geeniprofiileihin kahden tunnin klassisen musiikin konsertin yhteydessä yhteistyössä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Tässä tutkimuksessa aktivoituvat myös hermosolujen toimintaan vaikuttavat geenit sekä laululintujen geenit.
– Aktivoituneet geenit liittyivät dopamiinin aineenvaihduntaan sekä muistiin ja oppimiseen, ja voimakkaimmin aktivoitui Parkinson taudin ja dementian riskigeeni, jonka tiedetään säätelevän myös lintujen laulua. Hiljentyviin geeneihin kuuluu muiden muassa aivojen rappeutumiseen liittyviä geenejä, lääketieteellisen molekyyligenetiikan dosentti Irma Järvelä sanoo.
Voidaankin olettaa musiikilla olevan aivoja kehittävä ja suojaava vaikutus. Linnunlaulun geenin löytymisestä Järvelä on innoissaan:
– Laululintujen kanssa yhteisiä geenejä löytyi muitakin. Tulos tukee perusolettamustamme, että musikaalisuus on yleinen ominaisuus, joka on säilynyt hyvin evoluutiossa. Tätä tutkimme nyt lisää yhdessä Singaporen yliopiston kanssa.
Lähde: Suomen Akatemia