Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuhonnut rakennuksia ja infrastruktuuria satojen miljardien eurojen edessä. Nyt useat maat puuhaavat jälleenrakennushankkeita, joihin suomalaisyhtiöt pyrkivät mukaan.
Esimerkiksi väestösuojia rakentavalla Temet-yhtiöllä on osaamista, jota löytyy vain harvasta maasta koko maailmassa.
Väestösuoja on useimmille suomalaisille tuttu paikka, sillä sellainen löytyy useimpien kerrostalojen kellarista, mikäli ne on rakennettu 1950-luvulla tai sen jälkeen.
Väestönsuojan sisäänkäynti Helsingin Merihaassa.
Suomi on yksi harvoja maailman maita, joissa väestösuojien rakentaminen on kirjattu lakiin. Siksi suojia on niin kerrostaloissa kuin kauppakeskuksissa ja maanalaisissa parkkihalleissa.
Tästä syystä Suomesta löytyy myös alan vankkaa osaamista. Esimerkiksi helsinkiläinen Temet-yhtiö rakentaa väestösuojia ja niihin liittyviä ratkaisuja yksittäisistä ilmanpuhdistuslaitteista aina kokonaisiin, jättikokoluokan väestösuojiin.
– Tuotteitamme ovat esimerkiksi suojan ovet, läpiviennit ja venttiilit. Lisäksi rakennamme erilaisia suodatinjärjestelmiä. Puhutaan CBRN-järjestelmistä, joilla voidaan ottaa kaikki biologiset, kemialliset ja radioaktiiviset ydinonnettomuuskaasut pois. Ja silloin suojassa on turvallista olla, sanoo Temetin toimitusjohtaja Juha Simola.
Nyt tätä osaamista ollaan viemässä Ukrainaan. Maailmanpankki arvioi jo alkuvuodesta 2023, että Ukrainan rakennuskantaa ja infrastruktuuria oli tuhoutunut yli 400 miljardin dollarin edestä.
Lue lisää aiheesta: Maailmanpankki: Ukrainan jälleenrakennuksen hinta on ainakin 411 miljardia dollaria
Rakentamisella ja kaikkeen siihen liittyvälle osaamiselle on siis tarvetta. Temet suunnittelee Kiovan lähelle Irpiniin malliksi väestösuojaa, jossa esimerkiksi kemiallisten aseiden kestävyys on eri luokkaa kuin maan nykyisissä pommisuojissa.
Myös muita suomalaisyhtiöiden osaamista ollaan tarjoamassa Ukrainaan. Vientiä edistävässä Business Finlandissa on tälläkin hetkellä käynnissä hankkeita, joilla pohjustetaan suomalaisten osallistumiseta tuleviin jälleenrakennushankkeisiin.
– Sanoisin, että teknologia- ja osaamisvienti on sitä, mitä me pystymme tarjoamaan. Suomalaisosaamiseen kuuluu myös laitevienti kautta linjan, tunnelirakentaminen, maanalainen rakentaminen, sekä totta kai digiverkot ja energiarakentaminen. Kaikki tämän tyyppinen, sanoo johtaja Reijo Kangas Business Finlandista.
Ukrainan jälleenrakennus siintää vielä vuosien päässä, mutta kilpailusta odotetaan lopulta kovaa. Temetin toimitusjohtajan mukaan nyt tarvittaisiin poliitikoilta ja yrityksiltä sitä sitkeää omien taitojen myyntiä, jonka puutteesta suomalaisia joskus moititaan.
Kilpailusta on tulossa kovaa
– Sanoisin, että reippaammin voitaisiin lähteä liikkeelle. Ja kuitenkin tämäkin [väestösuojien rakentaminen] on sellainen ala, että tähän ei sisälly suurempia riskejä. Mielestäni olisi hyvä puhua reippaammin suomalaisesta insinööritaidosta ja hyvästä osaamisesta. Eli enemmänkin voitaisiin tehdä, Simola sanoo.
Hänen mukaansa väestösuojista on säädetty laki vain viidessä maailman maassa. Yrityksistä vakavimmin otettavat kilpailijat tulevat Sveitsistä ja Israelista. Esimerkiksi useimmissa EU-maissa tällaista lainsäädäntöä ei ole, mutta Ukrainan tilanteen myötä kiinnostus on heräämässä.
Temet on tällä hetkellä noin 30 miljoonaa euron liikevaihdon vuosittain tekevä konserni, joka arvioi toimintansa kasvavan tuntuvasti lähivuosina. Ukrainassa yhtiö näkee suuren mahdollisuuden, kun tilanne jossain vaiheessa rauhoittuu.
– Meillähän on suomessa noin 55 000 suojaa noin 4,5 miljoonalle ihmiselle. Ihan samoihin prosentteihin tuskin päästään Ukrainassa ihan äkkiä. Mutta jos päästäisiin edes siihen, että puolet ukrainalaisväestöstä halutaan suojata, niin puhutaan puhutaan satojen miljoonien tai jopa miljardien eurojen markkinasta” Simola toteaa.