Suomen laajin puolustusteollisuuden tapahtuma esittelee uusimpia alan keksintöjä, joista yksi on tuhoisa nelikopteridrooni.
Puolustusteollisuuden SecD-Day-tapahtuma paisui moninkertaiseksi parissa vuodessa, mutta alan yritykset kaipaavat yhä tilauksia. Monessa Euroopan maassa puolustuskyky on nyt huonompi kuin helmikuussa 2022, arvioi Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko.
Nelikopteridrooni lentää 20 metriin viholliskohteen ylle ja räjäyttää panoksen, jonka sinkoamat teräs- ja volframikuulat kylvävät tuhoa parintuhannen neliön alueelle. Steel Eagle ER -drooniase on yksi esimerkki kansainvälisestä teollisesta yhteistyöstä, jota Ukraina toteuttaa keskellä sotaa – tässä tapauksessa Suomen kanssa.
Puolustusyhtiö Insta on kehittänyt ja patentoinut droonin kuljettaman räjähdepanoksen, turvallisuussyistä nimettömänä pysyvä ukrainalainen kumppaniyritys taas itse droonin.
Instan puolustusliiketoiminnan myynti- ja asiakkuusjohtajan Tuure Lehtorannan tmukaan droonikehitys Ukrainassa on maailman kärkeä.
– Jotta me saisimme Suomeen oppia siitä tekemisestä, päätimme kumppanoitua ukrainalaisen yrityksen kanssa, Lehtoranta kertoo STT:lle.
Ukrainalaisdrooni lentää aiempaa pidemmälle ja selviää paremmin muun muassa elektronisesta häirinnästä kuin aiempi, kotimainen versio Steel Eagle -droonista.
– Kaiken lisäksi se on aiempaa merkittävästi edullisempi, Lehtoranta lisää.
Hinnalla onkin väliä, sillä myös drooni räjähtää tuusan nuuskaksi, kun sillä hyökätään erityisesti vihollisen jalkaväkeä vastaan.
Uutta drooniasetta ei saa toistaiseksi viedä Ukrainan vientisäädösten mukaan maan ulkopuolelle, joten laajempia markkinoita joudutaan vielä odottamaan.
Lue myös: Ukrainassa sotinut suomalainen Henri: "Varusteet jopa huonompia kuin venäläisillä" – sääntö-Suomi pullonkaulana
Sotaa käyvässä maassa ollaan Lehtorannan mukaan kuitenkin pakon edessä muuten hyvin joustavia ja nopeita. Suomessa edelliselle Steel Eagle -versiolle droonin ja pommin yhdistelmästä ei ole vielä saatu virallista tuotehyväksyntää.
– Enkä tiedä, saadaanko koskaan. Ukrainassa kehittämiseen ja hyväksyntään meni noin kolme kuukautta. Siellä pakko sanelee tuotteiden saamista rintamalle, mutta myös rohkeus ja innovaatiokyvykkyys ovat omaa luokkaansa, Lehtoranta kertoo.
Lue myös: Venäjältä vastaus Trumpin ehdotukseen diilistä Ukrainan sodan lopettamiseksi
Virolaisten miehittämätön ajoneuvo Ukrainassa
Suomen ja Ukrainan puolustusteollinen yhteistyö herätti kiinnostusta keskiviikkona Helsingissä alkaneessa puolustusteollisuuden SecD-Day-tapahtumassa.
Instan esittelypisteelle saapuivat heti avajaisten jälkeen muun muassa Naton logistiikka- ja hankintaviraston pääjohtaja Stacy Cummings sekä Naton suomalainen puolustusinvestoinneista vastaava apulaispääsihteeri Tarja Jaakkola.
Tapahtuman vajaan 200 näytteilleasettajan joukossa oli mukana myös virolainen Milrem Robotics, joka perusti viime vuonna tytäryhtiön Suomeen ja kehuu olevansa maailman johtava autonomisten ajoneuvojärjestelmien kehittäjä.
Helsingissä näytillä oli yhtiön THeMIS-ajoneuvoalusta, jota voi käyttää niin varusteiden tai haavoittuneiden kuljetukseen kuin taistelutehtäviin. Markkinointijohtaja Gert D. Hankewitz kertoo yhtiön toimittaneen Ukrainaan 15 ajoneuvoa raivaus- ja kuljetustehtäviin.
– Käytännössä en voi kertoa oikeastaan yhtään mitään siitä, mihin he näitä käyttävät. Mutta he ovat tyytyväisiä ja tahtovat näitä enemmän, Hankewitz sanoo.
Hänen mukaansa ajoneuvosta ukrainalaisilta saadut kokemuksen ovat myös hyödyttäneet yritystä tuotekehittelyssä.
– Seuraavassa versiossa otamme saamamme palautteen huomioon, Hankewitz sanoo.
Kauko-ohjattava THeMIS-ajoneuvo kykenee tekemään myös itsenäisiä päätöksiä esimerkiksi ajoreittien valinnassa.
Virossa valmistettua ajoneuvoalustaa käytetään Hankewitzin mukaan jo 19 maassa, joista Ukraina on tällä hetkellä suurin asiakas. Yhtiön toiminta laajenee vauhdilla ja kysyntätilanne on hyvä.
Uutta asevarustelua ainakin 10 vuotta
Keskiviikkona ja torstaina Messukeskuksessa järjestettävä SecD-Day on laajin Suomessa koskaan järjestetty puolustus- ja turvallisuusalan näyttely ja konferenssi.
Tapahtuman järjestävän Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteerin Tuija Karangon mukaan näyttelytilaa laajennettiin suunnitellusta parikin kertaa, mutta silti se loppui kesken.
Euroopassa poliittiset päättäjät ovat parin viime vuoden aikana toistaneet kyllästymiseen asti puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamisen merkitystä. Karangon mukaan juhlapuheet eivät vielä näy tarpeeksi tilauksissa, jotta yritykset voisivat tehdä luottavaisesti uusia investointipäätöksiä.
– Kun suurten järjestelmätoimittajien kanssa puhuu, niin tiedusteluja voi kyllä olla, mutta ne varsinaiset tilaukset sitten puuttuvat, Karanko kertoo.
Samaa viestiä välitti myös PIA:n hallituksen puheenjohtaja ja Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko. Hänen mukaansa nyt on alkamassa uusi asevarustelun aikakausi, joka kestää ainakin seuraavat kymmenen vuotta, mutta esimerkiksi Euroopassa ei olla täysin ajan tasalla tilanteesta.
– Mitä puolustuskykyyn tulee, monissa Euroopan maissa tilanne on nyt huonompi kuin helmikuussa 2022 (Venäjän hyökätessä laajamittaisesti Ukrainaan), Rautalinko muistutti.
Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että maat ovat perustellusti tyhjentäneet omia ase- ja ammusvarastojaan Ukrainan auttamiseksi, mutta eivät ole ryhtyneet toimiin varastojen täydentämiseksi. Rautalingon mukaan asevoimat ja puolustusteollisuus löytävät yleensä maasta riippumatta helposti yhteisymmärryksen tarvittavista toimista, mutta poliittiset päätöksen viipyvät.
Lue myös:
ISW: Putinin "loppupeli" alkaa pian – Haluaa haukata liittolaisensa itselleen
Karu arvio pohjoiskorealaisten kohtalosta Ukrainassa
Putinin sotakoneelle myrkkypilleri
Puolustusmarkkinat jo valmiiksi protektionistisia
Rautalingon mukaan Suomi, Norja, Ruotsi, Baltian maat ja Puola ovat hyviä esimerkkejä maista, joissa epämiellyttävä totuus uudesta tilanteesta ja sen vaatimuksista puolustukselle on hyväksytty. Muuallakaan päättäjien ei pitäisi tarttua siihen valhekuvitelmaan, että rauha saattaa olla pian taas nurkan takana.
– Meidän on pantava koville ne henkilöt, jotka vielä vitkuttelevat.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin puheet tuontitulleista ovat nostaneet huolia laajemman kauppasodan mahdollisuudesta. Tuija Karangon mukaan myönteistä asiassa saattaa olla se, että uhka korostaa Euroopassa entisestään tietynlaisen riippumattomuuden tarvetta esimerkiksi Yhdysvaltain teknologiateollisuudesta.
– Puolustusmateriaalimarkkinat ovat tosin niin poliittisia ja protektionistisia muutenkin, että jos ruuvia kiristetään, niin se on jo entuudestaan niin kireällä, että shokki ei ehkä ole niin suuri, Karanko kuvailee.
– Kyllä me olemme tienneet aina, että jos Yhdysvaltoihin haluaa myydä suuressa määrin jotain, mitä he voisivat siellä valmistaa, niin kyllä se valmistus on sinne Yhdysvaltoihin vietävä, hän jatkaa.