Suomalaisyritykset ymmärtävät, että luontokadon pysäyttäminen on tärkeää, mutta eivät vielä tee tarpeeksi toimia sen eteen. Tämä käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta ja dosentti Mari Pantsarin tekemästä selvityksestä. Yrityksistä puuttuu alan osaajia ja jatkossa voikin tulla biologeista ja ekologeista, kun yhä useampi yritys haluaa heitä palkata.
Kahvi maistuu suomalaisille, mutta miten kahvia myyvä yritys voi torjua luonnon köyhtymistä kahviviljelmillä.
– Esimerkiksi asetetaan varjopuita sinne, viljelyä monipuolistetaan, lannoitteiden käyttöä edelleen tehostetaan ja katsotaan, miten voitaisiin käyttää enemmän biologisia torjunta-aineita. Meille luonnon hyvinvointi on ihan keskeinen. Siinä on kyse raaka-aineiden saatavuudesta, toteaa Pauliginvastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lea Rankinen.
Yritysten kiristettävä tahtia
Useimmissa suomalaisyrityksissä on jo ymmärretty, että luonnon köyhtymisellä voi olla vaikutuksia omaan liiketoimintaan.
– Lähes kaikki yritykset tekevät jo jotain luonnon eteen, mutta kyllä tahtia pitää vielä kiristää. Toivoisin, että hyvin raaka-aineintensiivisillä aloilla tehtäisiin enemmän, sanoo ympäristöministeriölle selvityksen tehnyt dosentti Mari Pantsar.
Pauligin suurimmat luontovaikutukset kohdistuvat alueille, joissa kahvia viljellään.
Luontokadolle ei ole yhtä mittaria
Ilmastonmuutoksen torjuntaan verrattuna luontokadon ehkäisy on yrityksille vaikeampaa, koska ei ole olemassa yhtä mittaria, jolla mitata luonnon köyhtymistä.
– Pitää arvioida, mikä on oman liiketoiminnan riippuvuus luonnosta ja mitkä ovat oman liiketoiminnan vaikutukset luontoon ja ennen kaikkea lähteä ratkaisemaan niitä asioita, joissa ne vaikutukset ovat suurimmat, neuvoo Pantsar.
– Isoin haaste on se, että kyse on alueellisista ja paikallisista luontovaikutuksista. Meille tulee raaka-aineita 80 eri maasta, niin meillä on vielä aika paljon tekemistä siinä, että meillä on riittävästi tietoa eri paikallisista vaikutuksista. Puhutaan vaikka siitä, minkälainen lajikadon tilanne on tietyn raaka-aineen osalta tietyllä alueella. Lajikato voi olla yksi mittari, samoin maaperän kunto ja siihen liittyvät indikaattorit, mutta meidän pitää löytää paikallisesti oikeat mittarit, pohtii Rankinen.
Yrityksistä puuttuu osaamista
Kansainvälisesti sovittu tavoite pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä vaatii toimia myös yrityksiltä, mutta harvassa yrityksessä on riittävää osaamista luontokadon torjuntaan.
– Ekologian ja biologian osaajista elinkeinoelämässä on huutava pula ja jatkossa tarvitaan paljon enemmän ekologian osaajia yrityksiin, ennakoi Pantsar.
Suomen luonnon kantokyvyn rajat selvitettävä
Valtion tehtävä on kertoa yrityksille, mitä niiltä odotetaan luontokadon torjunnassa.
– Mielestäni olisi hyvä, jos valtio tekisi selvityksen - vaikka se ei olekaan helppoa - siitä, paljonko Suomessa voidaan luontoa käyttää eli mikä on luonnon kantokyvyn raja, esittää Pantsar.
– Toivoisin, että Suomi ottaisi aktiivisen roolin EU:ssa ja kansainvälisesti, että kansainvälisten arvoketjujen jäljitettävyyttä edelleen parannetaan. Meillä kotimaassa tarvitaan yhteistyöfoorumi, missä yritykset, tutkijat ja päättäjät voisivat yhdessä oppia tässä asiassa ja varmistaa, että meillä on sama suunta, toivoo Rankinen.