Suomenkin luonto köyhtyy edelleen, vaikka monia toimia on tehty tilanteen parantamiseksi. Tänään julkaistun arvion mukaan vain joka kymmenes käytössä olleista toimenpiteistä on selvästi parantanut luonnon monimuotoisuutta. Erityisen uhanalaisia ovat esimerkiksi suoluonto, perinneympäristöt ja monet metsäluontotyypit. Suomen lintulajeista yli kolmasosa on uhanalaisia. Tutkijat kuitenkin uskovat, että luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan vielä pysäyttää.
Rakentaminen, hakkuut, ilmastonmuutos - monet asiat heikentävät Suomen luonnon tilaa. Luonnon monimuotoisuutta on yritetty säilyttää ja kohentaa lukuisilla keinoilla, mutta vain joka kymmenes toimenpide on tuottanut merkittäviä tuloksia.
– Kaiken kaikkiaan on jo pitkän aikaa otettu askelia oikeaan suuntaan, mutta usein nämä toimet ovat olleet riittämättömiä siihen nähden, että se vaikutus olisi ollut ihan sitä, mitä on toivottu, arvioi biodiversiteettikeskuksen johtaja Petri Ahlroth Suomen ympäristökeskuksesta.
Yli kolmasosa lintulajeistamme luokitellaan uhanalaisiksi
Niin Suomessa kuin maailmallakin luonnon köyhtyminen oli määrä pysäyttää vuoteen 2020 eli tähän vuoteen mennessä. Toisin kävi. Monessa asiassa on onnistuttu, mutta on myös epäonnistumisia.
– On onnistuttu esimerkiksi siinä, että on kehitetty elinympäristöjen hoitomenetelmiä eli osataan ennallistaa. Lisäksi meillä on paljon hankkeita, joissa vesien tilaa on onnistuttu parantamaan. Sen sijaan hieman hitaasti on edistytty esimerkiksi siinä, että monipuolistettaisiin metsien käyttöä, pohtii Ahlroth.
Suoluonto köyhtyy edelleen, yli kolmasosa lintulajeistamme luokitellaan uhanalaisiksi, Itämeren rehevöityminen jatkuu. Monia erilaisia keinoja tarvitaan tilanteen parantamiseksi.
– Se ei varmaan lähde yhdellä ratkaisulla vaan meillä täytyy olla koko joukko erilaisia ratkaisuja. Meillä pitää olla myös riittävä taloudellinen panostus siinä takana, muistuttaa Ahlroth.
Koronaepidemia voi lisätä luonnon arvostusta
Jos luonnon köyhtymistä ei pystytä pysäyttämään, seuraukset ovat ikäviä.
– Kyllä me samalla heikennetään meidän omaa elintasoamme ja omaa viihtyvyyttämme ja heikennetään elinympäristöjen laatua. Sillä voi olla vaikutuksia myös meidän terveyteen ja muuhun hyvinvointiin, toteaa Ahlroth.
Korona-aikana ihmiset ovat hakeneet virkistystä luonnosta ja se voi myös jatkossa lisätä luonnon arvostusta.
– Ihmiset kaipaavat lähiluontoon ja hyvä luontosuhde on semmoinen, joka auttaa tällaisina aikoina ihmisiä eteenpäin. Luulen, että koronaepidemia jättää pysyviä jälkiä meidän tapaamme toimia ja suhtautua ympäristöön, sanoo Ahlroth.
Hyvä uutinen on se, että tutkijat uskovat, että luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan vielä pysäyttää ja keinot siihen ovat olemassa.