Suomeen ja muihin oikeusvaltioihin pyritään iskemään korruptiolla ja talousrikollisuudella – tätä on hybridivaikuttaminen

KRP:n tutkima, Airiston helmi -tapaukseksi tituleerattu tapaus on herättänyt runsaasti hämmennystä ja keskustelua myös hybridivaikuttamisesta.

Yllä olevalta videolta voit katsoa koko Huomenta Suomen keskustelun aiheesta. 

Lue myös: 

Asiantuntijat varoittavat: Vaalijärjestelmää ei tule digitalisoida – "Hyvä, että mennään ensi keväänäkin fyysiseen äänestyskoppiin"

– Korruptio ja talousrikollisuus ovat hybridivaikuttamisen keinoja. Liittyykö tähän talousrikosten lisäksi jotain muuta, se jää nähtäväksi, arvioi hybridisuurlähettiläs Mikko Kinnunen ulkoministeriöstä. 

Hybridisuurlähettilään mukaan hybridivaikuttamisen määritelmä täyttyy siinä vaiheessa, kun ulkopuolisen toimijan toiminta on tarkoituksellista ja pahantahtoista, ja sillä pyritään heikentämään yhteiskunnan yleistä turvallisuutta. 

– Tätä ei olla vielä kuultu, Kinnunen muistuttaa. 

Hyökkäys oikeusvaltion arvoja vastaan

Hybridiosaamiskeskuksen haavoittuvuudet ja resilienssi -verkoston johtaja Jukka Savolaisen mukaan hybridivaikuttamisella pyritään horjuttamaan Suomelle ja muille länsimaille tärkeitä oikeusvaltion arvoja. 

Helsingissä sijaitsevan Hybridiosaamiskeskuksen tarkoituksena on vahvistaa turvallisuusajattelua kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

– Kaikki jäsenmaat ovat demokraattisia oikeusvaltioita. Vastustajat hakevat niistä heikkouksia. 

Heikkouksilla Savolainen viittaa oikeusvaltion vahvuuksiin, muun muassa ilmaisunvapauteen ja muihin demokrattiisiin arvoihin. 

Juttu jatkuu videon jälkeen. 

6:49

Vastakkainasettelulla hämmennystä ja kaaosta

Hybridivaikuttamista on useilla eri tasoilla; vaikuttamista voi esiintyä niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla. Suomessakin on jo pohdittu mahdollisia vaikuttamisyrityksiä kevään 2019 eduskuntavaaleihin. 

Hybridilähettiläs Kinnunen muistuttaa, että hybridivaikuttaminen ei synny koskaan tyhjiössä. Euroopassa turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui merkittävästi, kun Krimin niemimaa vallattiin ja liitettiin osaksi Venäjää. 

– Euroopassa vuosi 2014 oli merkittävä. Hybridikeinojen käyttö oli alkanut jo aikaisemmin, Kinnunen summaa viime vuosien kehitystä. 

Maahanmuutto aiheuttaa parhaillaan EU-tasolla vastakkainasettelua ja kärää jäsenmaiden kesken.

– Maahanmuutto on muutenkin jo vaikea asia. Ei tarvittaisi ulkopuolista apua asian vaikeuttamiseksi, Kinnunen toteaa. 

Tätä asiaa ei olla vielä käsitelty Kinnusen mukaan niin paljoa kuin esimerkiksi vaalivaikutusyrityksiin liittyviä kysymyksiä.