Suomella Falunissa yhdet huippukisat – pohjakosketus Val di Fiemmessä

Ainoa mitali tuli Riikka Sarasoja-Liljan ja Krista Lähteenmäen (nyk. Pärmäkoski) hiihtämänä naisten parisprintistä. Naisten sprinttiviesti on kuulunut MM-kisojen ohjelmaan vuodesta 2005 ja Suomi onkin saavuttanut mitalin joka kerta.  

Mäkihypyssä suomalaismiesten noteeraukset olivat kaikkien aikojen heikoimmat kaikissa kolmessa kilpailussa. 

Vain kerran kotiin ilman hiihtomitalia

Suomalaiset maastohiihtäjät ovat tavanneet palata hiihdon MM-kisoista vähintään yhden mitalin kanssa. Ainoan poikkeuksen muodostavat St. Moritzin olympiakisat 1928 (olympiakisoilla MM-arvo 1924–1980), joista suomalaiset saivat kaksi nelossijaa mutta eivät yhtään mitalia.

Naisten lajit tulivat MM-ohjelmaan mukaan Oslon 1952 talviolympialaisista lähtien. Sen jälkeen mieshiihtäjät ovat jääneet mitalitta kuudesti ja naiset viidesti. Aallonpohjat ovat osuneet sopivasti eri vuosiin, joten vain kerran sotavuosien jälkeen, 2003 Val di Fiemmessä, Suomen maastohiihtäjät ovat jääneet tyystin mitalitta. Kaksi vuotta sitten MM-mitaleista kisattiin samassa paikassa, ja vain naisten parisprintin pronssi jatkoi suomalaisten mitalisarjaa. Menestys oli Suomen heikoin hiihdon MM-historiassa.

Pohjakosketus kaksi vuotta sitten?

Val di Fiemme on tarjonnut kolmissa MM-kisoissaan suomalaisille vaatimattoman menestyksen (mitalit 1-3-5). Falunissa suomalaiset menestyivät komeasti ensimmäisellä kerralla 1954 (3-6-4), mutta vuosien 1974 ja 1993 MM-saldo ei päätä huimannut: yksi hopea ja yksi pronssi.  

Mäkihypyssä suunta tosin voi olla vain ylöspäin kahden vuoden takaisen pohjanoteerauksen jälkeen. 

Yhteensä Suomi on saavuttanut 79 kultaa, 95 hopeaa ja 80 pronssia hiihdon MM-kisoissa vuosina 1924-2013. Parhaiten Suomen joukkue on menestynyt Lahden kotikisoissa 1989 napattuaan peräti kuusi kultaa, viisi hopeaa ja neljä pronssia eli yhteensä 15 mitalia.   

Hiihdon MM-kisat järjestetään Falunissa 18.2.–1.3.2015. MM-kisojen ohjelmaan pääset tästä. 

Lähde: Suomen Urheilukirjasto