Ukrainan sota nosti Leopard-taistelupanssarivaunut puheenaiheeksi. Panssariprikaatissa varusmiesten Leopard-koulutus alkaa heti, kun alokasviikot ovat takana.
Kansainvälisen politiikan valokeilassa viime viikot viihtynyt 60-tonninen sotakone päästää syvän jyrinän, kun panssarimies Petteri Oripelto painaa kaasua.
Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunu kyntää maallikon silmin ketterästi telaketjujen möyhimässä harjoittelumaastossa Parolannummella. Nopeimmillaan Leopardilla voi päästä 70 kilometriä tunnissa.
– Tehon puutteesta ei ole jäänyt koskaan kiinni, ettei ole maastossa päässyt jostain esteestä, Oripelto kertoo myöhemmin mutta lisää, että talvi voi tehdä ajosta liukasta.
Viime heinäkuussa Panssariprikaatissa varusmiespalveluksensa aloittanut Oripelto on nelihenkisen Leopard-vaunuryhmän ajaja. Alikersantti Jani Onkalon johtaman vaunuryhmän liki vuoden mittaisesta varusmieskoulutuksesta on jäljellä vielä yli neljä kuukautta.
– Kun jokainen miehistön jäsen tekee oman hommansa, niin vaunu toimii todella hyvin, kertoi Onkalo keskiviikkona Panssariprikaatin järjestämässä esittelyssä.
Suomella on 200 Leopardia
Leopard-vaunumiehistön koulutusnopeus on noussut puheenaiheeksi, koska useat länsivaltiot ilmoittivat tammikuussa antavansa Ukrainalle taistelupanssarivaunuja. Myös Suomi on kertonut osallistuvansa Ukrainalle suunnattuun Leopard-hankkeeseen. Suomella on sata Leopard 2A6 -vaunua ja sata vanhemman 2A4-mallin vaunua.
Suomessa Maavoimien taistelupanssarivaunujoukkoja koulutetaan Parolannummella Panssariprikaatissa ja Panssarikoulussa. Leopardien miehistö palvelee varusmiehinä lähes täyden vuoden, 347 vuorokautta.
Lue myös: Nato julkaisi videon Suomen ilmavoimien esityslentäjästä g-voimien armoilla – näin Aleksi päätyi poikkeukselliseen asemaan
Vaunukurssilla opitaan huolto ja huolto
Panssarivaunukomppanian päällikkö, kapteeni Antti Heiskanen kertoo, että kuuden viikon alokaskauden jälkeen miehistöllä alkaa vaunukurssi. Sen aikana koulutetaan vaunun huoltamista, käyttöä ja muita perusasioita. Tämän jälkeen miehistö alkaa erikoistua kukin omiin tehtäviinsä.
– Jokainen vaunun miehistön jäsen osaa auttavasti tehdä muiden vaunumiehistön jäsenten tehtäviä, sanoo Heiskanen.
Noin ensimmäiset puoli vuotta keskitytään hänen mukaansa ryhmä- ja kalustokoulutukseen. Hiljalleen koulutus muuttuu Heiskasen mukaan kaluston hallinnasta taistelukoulutukseksi, ensiksi joukkueessa ja myöhemmin laajempien joukkojen osana.
Hän ei ota kantaa Ukrainan sotaan liittyvään Leopard-hankkeeseen eikä siihen, miten nopeasti vaunumiehistön voisi tarvittaessa kouluttaa taistelukykyiseksi.
Lue myös: MTV pääsi Leopardin kyytiin: tällainen on noin 60 tonnia painava taistelupanssarivaunu – "Helppo opettaa, operoida ja käyttää"
"Maavoimien iskukykyisintä joukkoa"
Leopard-vaunuja pidetään maailmalla arvossa, ja vaunun ominaisuuksia kehuu myös kapteeni Heiskanen.
– Raskas taistelupanssarivaunu on Maavoimien iskukykyisintä joukkoa, Heiskanen sanoo.
Hänen mukaansa pelkistä taistelupanssarivaunuista ei tosin itsessään ole hyökkäyksessä hirveästi hyötyä ilman muita aselajeja. Onnistunut hyökkäys vaatii hänen mukaansa myös muun muassa epäsuoraa tulta, jalkaväkeä, viestijärjestelmiä ja mielellään ilmavoimia – puhumattakaan toimivasta huoltoketjusta.
Leopardin 47,6-litrainen dieselmoottori voi kuluttaa useita litroja yhden ajokilometrin aikana, ja tankata pitää Heiskasen mukaan yleensä noin 200–300 kilometrin jälkeen.
Panssariprikaatissa varusmiespalvelustaan suorittavan panssarivaunuryhmän alkuvuosi jatkuu taistelukoulutuksella. Varusmieskoulutuksen loppupuolella edessä on myös täyskaliiperilaukauksen ampuminen vaunun 120-millisellä kanuunalla, jonka pitäisi olla tarkka neljään kilometriin asti.
– Kyllähän sitä odottaa innolla, millaista se on, vaunun ampuja, panssarimies Samuli Kokko sanoo.