Droneista huolimatta taistelukentällä voi toimia, jos tietää, mitä tekee, sanoo Pekka Toveri.
Suomalaiset panssarisotilaat hyökkäisivät paremmin, koordinoidummin ja tehokkaammin kuin ukrainalaiset tai venäläiset kollegansa. Näin uskoo Panssariprikaatinen entinen komentaja, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.).
– Ukrainassa näkyy usein kasa vaunuja possujonossa kulkemassa tietä pitkin tapettavaksi. Välillä on joku rynnäkkövaunu seassa, Toveri kuvailee MTV Uutisille puhelimitse.
– Ei näy sitä, mitä näkyy Niinisalossa harjoituksissa kun länsimainen tai suomalainen porukka hyökkää, hän jatkaa.
Kukaan Suomessa ei ehdottaisi hyökkäämistä puhtaalla panssarivaunukomppanialla, Toveri sanoo. Tai jos ehdottaisi, hyvin nopeasti joku kysyisi "mikä sinua vaivaa?".
Suomessa on tahkottu vuosikymmeniä, että vahvennettu komppaniakin on jo pienoistaisteluosasto, johon kuuluu panssareita, jalkaväkeä, tykistöä, pioneereita ja jota tuetaan esimerkiksi ilmatorjunnalla ja huollolla.
– Siitä on tullut tapa ja kulttuuri. Opitaan, mitä opetetaan. Koulutus tulee selkärangasta kuin hengittäminen, Toveri muotoilee.
Suomen Leopard 2A6 Suomen ja Norjan rajalla taisteluharjoituksissa maaliskuussa.
Sopiva osaaminen puuttuu
Idässä, sekä Venäjällä että Ukrainassa, tilanne on toisenlainen.
– Molempien armeijoiden kulttuuri ja traditio on Neuvostoliitosta. Armeijallakin on kulttuurinsa ja sikäläisessä panssarikulttuurissa miehistöjen osaamisella ei ole ollut niin paljon merkitystä, Toveri arvioi.
– Aselajien yhteistyötä tehtiin divisioonien ja rykmenttien tasolla. Pienemmissä osastoissa, kuten vaikka komppanioissa, ei ole osaamista, eikä ole uskallettu antaa vastuutakaan.
Ratkaisu on näyttänyt pahalta, koska Ukrainassa on sodittu paljolti korkeintaan komppaniatason taisteluita ja sitä ei osata, Toveri sanoo.
Yhteen venäläiseen rykmenttiin kuuluu tyypistä riippuen 900–2 000 sotilasta, kun komppaniassa on vain 130–150 taistelijaa. Toisin sanoen Ukrainassa on käyty juuri sen kokoluokan taisteluita, jotka osoittavat neuvostoliittolaisen koulutuskulttuurin heikkoudet.
0:28
Räjähdys väitetyn venäläistankin kyljessä: Ohjus ehtii vain vilahtaa videolla. Ukrainan armeija julkaisi videon elokuussa 2022.
Tuhansien vaunujen tappiot
Ukrainan viime kesän vastahyökkäystä länsi tuki sekä koulutuksella että kalustolla. Tulokset eivät mairitelleet. Sormia osoiteltiin sekä itään että länteen pitkin kesää ja syksyä.
– Modernin länsikaluston antamista tulee tukea riittävän pitkäaikaisella ja tehokkaalla koulutuksella, mukaan lukien pataljoonien ja prikaatien päällystön koulutus, Toveri summaa.
Laajemmin Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistumisesta voit lukea alla olevista jutuista.
Lue lisää: Saksan armeijan salainen arvio: Ukraina on pilannut itse oman vastahyökkäyksensä
NY Times: Ukrainan hyökkäysjoukot sijoitettu huonosti – Länsikomentajat ylipuhuvat Ukrainan kenraalia
Sota-asiantuntija vieraili eturintamalla ja kertoo nyt, miksei Ukrainan vastahyökkäys etene: "Sotilaat eivät jaa virallista näkemystä"
Helmikuun loppuun mennessä Ukraina oli menettänyt noin 900 taistelupanssarivaunua, arvioi Toveri Panssari-lehdessä. Tämän päälle tulevat vielä noin tuhannen rynnäkkövaunun ja 700 kuljetuspanssarin tappiot.
Ukrainan luvut vaikuttavat valtavilta, kunnes niitä vertaa Venäjän vastaaviin. Venäjä on menettänyt arviolta noin 3 300 taistelupanssarivaunua, 4 000 rynnäkkövaunua ja 1 800 kuljetuspanssarivaunua.
Suomella on yhteensä noin 200 Leopard 2 -taistelupanssarivaunua. Pelkästään Ukraina on siis menettänyt koko Suomen iskukykyisimmän panssarivaunukaluston yli neljään kertaan.
Pekka Toverin mukaan täytyy muistaa, että vaikka Ukrainassa ovat pääosin olleet vastakkain varsin pienet taisteluosastot, on itse sodan mittasuhteet valtavat.
– Taistelualue on melkein Suomen kokoinen alue ja tappiot ovat massiivisia. Meillä mittasuhteet olisivat pienemmät.
– Suomen panssarijoukot myös ovat aika pienet koko armeijan kokoon nähden. Maasto on sellaista, että käyttömahdollisuuksia on rajallisesti. Tärkeintä on kehittää taktiikka, joka soveltuu uhkaan ja maastoon.
Ukrainan 47. prikaatin Leopard 2 -taistelupanssarivaunu syyskuussa 2023. Leopardit osallistuivat sotaan ensimmäistä kertaa Ukrainan epäonnistuneen vastahyökkäyksen aikana.
Dronet eivät anna rauhaa
Ukrainan sodan alkuvaiheessa panssarivaunuja tuhosivat pääosin tykistö ja panssarintorjunta-aseet, kuten Javelin-ohjukset.
Droneilla on ollut merkittävä rooli alusta alkaen. Alkuvaiheessa niiden päätehtävä oli etsiä maaleja epäsuoralle tulelle ja toimia väijytysten silminä.
– Uusin uhka (panssareille) ovat etenkin FPV-dronet, joita voidaan ajaa nopeasti ja tarkasti vaunuihin, Toveri kirjoittaa Panssari-lehdessä.
– Tämä on rajoittanut vaunujen käyttöä entisestään monilla alueilla, Toveri jatkaa.
Dronekoulutusta Harkovan alueella maaliskuussa. FPV-Dronen liikkeitä seurataan kuvan ukrainalaissotilaan päässä näkyvien lasien avulla.
Taistelupanssarivaunut ovatkin ajautuneet monin paikoin jalkaväen tukiaseeksi, jollaiseksi se on varsin kallis ratkaisu. Vaunuja on hyödynnetty myös pula-ajan panssarihaupitseina eli käytännössä liikkuvina tykkeinä.
Tankkeja ei ole kuitenkaan rakennettu tykeiksi. Tankin tykin putki ei kestä samanlaista kulutusta kuin tykistön putket. Ammuksetkaan eivät ole sopivinta sorttia.
– Voisin sanoa, että se on kaluston kerettiläistä väärinkäyttöä, mutta toisaalta sodassa tupataan käyttämään sitä kalustoa, mitä sattuu olemaan ja panssarihaupitseja on liian vähän, Toveri muistuttaa.
1:03
Ukrainan video näyttää: Javelin-ohjus iskee venäläispanssariin. Videon kuvausaikaa tai -paikkaa ei ole vahvistettu.
Uusi vastaan vanha
Toveri on pitkin Ukrainan sotaa puolustanut taistelupanssarivaunun paikkaa modernissa sodassa. Hän kuitenkin myöntää, että ikuinen taistelu aseen ja vasta-aseen välillä on tällä hetkellä kallellaan aseen eli dronen puolelle.
Tilanne ei ole kuitenkaan mustavalkoinen, vaikka sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa leviävistä sotavideoista tällaisen päätelmän voisikin tehdä. Ukraina menettää kuukausittain arviolta 10 000 dronea ilmatorjunnan ja häirinnän vuoksi, Toveri huomauttaa.
Häirintälaitteiden ja ilmatorjunnan vuoksi on myös alueita, joissa dronejen käyttö on hyvin vaikeaa ja rajoittunutta.
Propagandavideoiden ulkopuolella dronet saavat konkreettista hyötyä siitä, että siinä missä ne edustavat sotateknologian viimeisintä käännettä, on vastassa paljon vanhentunutta kalustoa.
Ukrainan ja Venäjän riveissä nimittäin palvelevat sikin sokin modernit taistelupanssarivaunut ja jo monissa maissa museoihin kärrätyt 1960-luvun tankit.
– Droneista huolimatta taistelukentällä voi toimia, jos tietää, mitä tekee ja on oikeat järjestelmät, joilla sokaista vastustaja. Teknologiat eivät kuitenkaan ole vielä laajalti kehittyneet vastaamaan uuteen tilanteeseen, Toveri sanoo.
2:31
Tältä näyttää Leopard 2A6 taistelussa – Ukrainan armeijan syyskuussa julkaisema video on väitetysti kuvattu Etelä-Ukrainassa. Kuvausaikaa ja -paikkaa ei ole vahvistettu.
Tankit ovat ennenkin selvinneet kriisistä
Taistelupanssarivaunujen hylkäämisen sijaan Toveri painottaa tarvetta päivittää suojausta ja taktiikkaa. Liikkuvaa ja suojattua tulivoimaa tarvitaan Suomessakin, koska vastahyökkäyksiä on ikävä tehdä pelkällä jalkaväellä panssaroitua vihollista vastaan, Toveri sanoo.
Panssarien suojauskriisi ei ole uusi asia. Vuonna 1973 panssarintorjuntaohjusten teho yllätti israelilaiset Jom kippur -sodassa.
– Israel hyökkäsi aluksi puhtailla panssariprikaateilla. Kolme viikkoa kestäneen sodan aikana Israel jo muutti taktiikkaa ja kykeni tehokkaisiin panssarihyökkäyksiin, Toveri sanoo.
Sittemmin aktiivipanssarit kehitettiin pst-ohjusten kiusaksi. Uusi heikkous löytyi tankin tornin katosta, jossa panssarointi on heikompi. Tätä hyödyntävät esimerkiksi Javelin-panssarintorjuntaohjukset.
Pitkään ei Ukrainassa ehditty sotia, kun venäläisvaunuihin ilmestyi improvisoituja kattosuojia, jotka eivät kauneuspalkinnoista kilpailleet.
Venäjän T-62-panssarivaunu Ukrainassa. Vaunuun on asennettu kattosuoja, joita ei vielä ennen Ukrainan sotaa Venäjän vaunuista näkynyt.
Sittemmin vastaavia, mutta kehittyneemmän näköisiä tornisuojia on näkynyt myös esimerkiksi Israelin armeijan käytössä Gazassa.
Myös Suomessa analysoidaan tarvetta päivittää panssarikaluston suojausta, Toveri sanoo.
Euroopassa on tällä hetkellä käynnissä ainakin kaksi vakavasti otettavaa uutta taistelupanssarivaunuprojektia, joiden on tarkoitus korvata laajalle levinnyt Leopard 2 -vaunu.
Sekä saksalaisen Rheinmetallin Panther KF51:n että saksalais-ranskalaisen Main Ground Combat Systemin mainokset puhuvat niiden kyvyn torjua drone-uhka.
0:39
Videolla Ukrainan dronen väitetään havaitsevan venäläistankin ja tekevän viimeisen syöksynsä. Ukrainan puolustusministeriö julkaisi videon maaliskuussa 2023.