Suomelle uhkaa tulla yli 7 miljardin euron lasku – metsien ja maaperän hiilinieluja vahvistettava, vaatii ilmastopaneeli

Tilastokeskus kertoi toukokuussa, että Suomen maankäyttösektori eli pellot, metsät ja muu maankäyttö ei enää sidokaan hiilidioksidipäästöjä vaan on muuttunut päästölähteeksi. Maankäyttösektori tuotti viime vuonna ensi kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin varastoi niitä. Suomen ilmastopaneelin mielestä muutoksen suuruutta ja vaikutuksia ei ole täysin ymmärretty. 

– Nyt puhutaan 2 miljoonan tonnin päästöistä, kun maankäyttösektorin pitäisi olla vähintään 21 miljoonaa hiilinielu. Eli erotus on 23 miljoonaa, laskee Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. 

Nielujen ja päästöjen oltava yhtä suuret vuonna 2035

Tällä hetkellä Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat 48 miljoonaa tonnia.

Jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035 nielujen ja päästöjen pitäisi olla yhtä suuret eli 21 miljoonaa tonnia kumpikin.

Hiilinielun romahtamisesta voi tulla myös taloudellisia seuraamuksia, jos joudutaan ostamaan korvaava määrä nieluyksiköitä muilta EU-mailta tai vähentämään päästöjä suunniteltua enemmän taakanjakosektorilla, esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa. 

Nykyisellä päästöoikeuden hinnalla siitä seuraisi miljardilasku. 

– Jos on 5 vuotta tällaista, niin se tekee runsaat 100 miljoonaa tonnia ja jos tehdään yksinkertainen kertolasku 80 kertaa 100 miljoonaa,  päästään 8 miljardin luokkaan, arvioi Ollikainen.

Ilmastopaneeli vaatii hiilinielujen pelastusohjelmaa

Luku on saman suuruinen kuin julkisen talouden arvioitu kestävyysvaje vuonna 2026 ja vain hieman pienempi kuin hävittäjähankinnan 10 miljardin euron hintalappu. Lasku kaatuu seuraavalle hallitukselle, koska tilastot valmistuvat 2026 ja lopullinen tili tehdään 2027 alussa.

Ilmastopaneeli vaatiikin hiilinielujen pelastusohjelman laatimista pikaisesti, jotta lasku pienenisi.  

– Ilmastopaneeli on ehdottanut hallitukselle nopeaa nielun pelastusohjelmaa, jossa tehtäisiin ensi vaiheessa se, mikä on helppoa ja muutenkin järkevää eli vähennettäisiin maaperäpäästöjä ja voimistettaisiin metsän kasvua. Jo pelkästään näillä toimilla voitaisiin saada 1-2 miljoonaa tonnia vuosittain pois, toteaa Ollikainen. 

Käytännössä keinot olisivat metsien lannoitus ja hylättyjen turvepeltojen ja turpeennostoalueiden vettäminen sekä Venäjän tuontipuun korvaaminen puun tuonnilla muista EU-maista. 

Ollikainen kaipaa myös lisää tutkimustietoa siitä, miksi Suomen metsien kasvu on hiipunut.

– Jo pelkästään miettimällä hieman sitä, miten metsien kasvatus ja hakkuut viime vaiheessa tehdään, voisi auttaa jo paljon. Olennaista on, että metsäteollisuus ja metsänomistajat ja hallitus kävisivät tästä asiasta syksyn ajan keskustelua ja avointa vuoropuhelua, ehdottaa Ollikainen.