Suomen tiettävästi ainoaa supersankaria on vaikeaa olla huomaamatta. Pitkä mies piskuisissa vaatteissa liukuu Helsingin rautatieaseman väkijoukossa sulavasti mutta näkyvästi.
Laserskater on luistellut ympäri Helsingin ja Vantaan katuja jo vuodesta 1996 lähtien.
Katso yllä olevalta videolta, miltä supersankarin partiokierros näyttää tämän näkökulmasta. Haastattelussa hän kertoo, miksi käytöstavat unohtuvat internetissä.
Pienestä asti sarjakuvia ja rullaluistelua harrastanut mies päätti yhdistää kiinnostuksen kohteensa ja ryhtyä arjen supersankariksi.
– Yhdysvalloissahan tämä on yleistä. Siellä supersankaritoimintaa on ollut jo 1970-luvulta lähtien, hän kertoo ravintola Oosterin kulmapöydässä ja siemaisee pienestä olutlasista suunkostuketta.
Pieniä hyviä tekoja
Tuoppia ostaessaan hän ojensi myös tippiä työntekijälle. Sitä on hänen supersankaruutensa.
Joissain paikoissa Laserskaterin läsnäolo palkitaan: hänet saatetaan päästää ilmaiseksi sisään. Hän kertoo jääneensä kerran diskoon, kun pääsi jonon ohi sisään.
Kierroksillaan Laserskater antaa kolehtia niin katusoittajille kuin kerjääjillekin. Hänen vyöllään oleva actionkamera taltioi jokaisen kierroksen, joten parhaimmillaan hän voi tallentaa rikoksentekijät ja toimittaa todistusaineistoa poliisille. Laserskater kertoo toimittaneensa muun muassa autovarkaista kuvaa poliisille.
Kesken haastattelun pöydän viereen ilmestyy mies, joka kertoo sairastavansa skitsofreniaa. Ruokaa pitäisi saada. Laserskater katsoo miestä vain hetken ennen kuin hän kaivaa viiden euron setelin ja ojentaa sen miehelle.
Mies kiittää ja poistuu, toivotamme tälle hyvää päivänjatkoa.
– Saitko tuon nauhalle, Laserskater naurahtaa ja siemaisee jälleen tuopistaan.
Varjelee siviiliminäänsä
Laserskater pitää kirjaa kaikista hyvistä teoistaan. Hän pitää Excelistä ja numeroiden pyörittelystä, joten kirjan pitäminen on osa harrastusta.
Rahasta puheen ollen, pitääkö hän kirjaa siitä, miten paljon rahaa yhdellä kierroksella menee?
– En pidä siitä kirjaa, se olisi melko raskasta kirjanpitoa, hän kuittaa.
Laserskater ei anna puhua lainkaan oikeasta henkilöllisyydestään. Jo kysymys siitä, tietävätkö läheiset miehen harrastuksesta vetää tämän hiljaiseksi siksi aikaa, kunnes hän on miettinyt harkitun vastauksen.
– Läheiset ja tutut, jotka osaavat yhdistää hahmon ja siviiliminäni, ovat innolla mukana. Piste.
Lähimmäksi Laserskaterin siviiliminää on päästy Image-lehden haastattelussa vuonna 2010. Miehen mainittiin tuolloin olevan yli nelikymppinen IT-alan ammattilainen. Kirjahyllyissä on niin sarjakuvia, historiallista tietokirjallisuutta kuin Nietzscheäkin.
Huolissaan seksuaalirikosten noususta
Laserskater kertoo Helsingin katukuvan muuttuneen arkkitehtuurisesti parin vuosikymmenen varrella. Kaupunki on myös paljon kansainvälisempi kuin vuonna 1996.
Siihen liittyy myös lausunto, jonka hän omasta pyynnöstään nostaa esiin puhuttaessa rikollisuudesta.
– Väkivaltarikollisuus on huomattavasti vähentynyt. Oikeastaan vain yksi rikollisuuden muoto on viime vuosina lisääntynyt. Se on sukupuolinen häirintä ja raiskaukset, mistä on puhuttukin medioissa.
– Tähän löytyy muutama syy. Poliisi mainitsee ilmoituskynnyksen madaltumisen, se varmasti pitää paikkaansa. Sitten vuonna 2015 maahamme tuli 30 000 pakolaista, joiden ikärakenne oli 20–30-vuotiaat miehet. He tulivat sota-alueilta, ja olivat oppineet hieman toisenlaisia selviytymistapoja kuin mitä täällä tarvitaan. Tämä aiheutti jonkin verran konflikteja, ja naiset saattoivat tuntea turvattomuutta.
Yhtä mieltä presidentin kanssa
Laserskater puhuu vakavana ja kertoo olevansa samaa mieltä presidentti Tarja Halosen kanssa.
– Pakolaisia pitää auttaa, mutta silloin tärkeintä olisi ottaa mahdollisimman tasaisesti perhekunnittain ihmisiä, jolloin sisäinen kontrolli korvaa poliisin kontrollin, joka yleensä tulee vähän viiveellä.
Ovatko turvattomuuden kokemus ja seksuaalirikokset näkyneet kaduilla partioinnin yhteydessä?
– Ei ole näkynyt. Mies-näkökulmasta katsottuna tätä on vaikea hahmottaa, mutta jos keskustelet naisten kanssa, tämä valottuu huomattavasti helpommin.
Hän jatkaa korostaen, että suurin osa ulkomaalaisista ja pakolaisista on kunnon väkeä ja oppineet tuntemaan Laserskater-hahmonkin positiivisesti.
– Tämä pitää aina muistaa.
Muillekin supersankareille olisi tilaa
Laserskater aikoo rullaluistimillaan auttaa kaupunkilaisia niin pitkään, kun rullaluistimilla jaksaa liikkua. Toistaiseksi siitä ei ole tarvinnut murehtia: kunto kestää ja luistimet rullaavat mainiosti.
Toissa vuonna Ylpeästi erilaiset -ohjelmassa Nelosella hän kertoi, että ottaisi mielellään sidekickin eli supersankarin aisaparin mukaan kierroksille. Vakavasti otettavia yhteydenottoja ei kuitenkaan ole tullut.
Mutta tilaa Suomessa olisi muillekin sankareille.
– Naapurimaistakin löytyy jo pari kolme per maa, hän kertoo.
Toistaiseksi Laserskater kantaa harteillaan yksin Suomen supersankarin viittaa. Hän jatkaa tippaamista, eksyneiden auttamista ja tapahtumien tallentamista actionkameralla.
– City is safe, hän tokaisee.