Hallitus jatkaa harkintaansa, ottaako se turvapaikanhakijalapsia Kreikan leireiltä.
Hallituspuolueista kerrotaan, että keskustelut jatkuvat vastaanotettavien lasten määrästä ja heidän taustastaan sekä siitä, otetaanko lapsia ylipäätään. Asia on tänään esillä eduskunnassa, jossa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on hallintovaliokunnan kuultavana.
Lue myös: Kulmuni: Hallitus keskustellut lasten vastaanottamisesta Kreikan pakolaisleireiltä viime vuonna – Ohisalon puheet yllätys
Ranska ja Portugali tarjoavat apuaan
Kreikka pyysi muilta EU-maita syksyllä apua, jotta ne ottaisivat vastaan heikoissa oloissa olevia lapsia, jotka ovat leireillä ilman vanhempia. Tuoreimpien tietojen mukaan siirtoa odottavia lapsia tai nuoria on kaikkiaan noin 5 000. Kreikan ohella lapsia kerrotaan olevan myös Kyproksella.
Ohisalon mukaan sisäministeriössä tehdyn selvityksen perusteella Suomella olisi mahdollisuus auttaa ja ottaa heitä vastaan. Autettavien määrään hän ei ole ottanut kantaa. Muista EU-maista ainakin Ranska ja Portugali ovat tähän mennessä luvanneet apunsa.
Lue myös: Lesboksen pakolaisleirillä asutaan saastan keskellä, suihkujonot satoja metrejä – MTV:n konkaritoimittaja: "Tämä on yksi karuimpia paikkoja, missä olen koskaan käynyt"
Turvapaikanhakijoihin liittyy useita kysymyksiä
Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ei ole ollut hallituksessa läpihuutojuttu, vaan keskusta on vaatinut tarkempaa tietoa siitä, keitä Suomeen tulevat lapset ja nuoret olisivat.
Hallituspuolueiden välisissä keskusteluissa on tiettävästi pohdittu sitäkin, mistä maasta lähtöisin olevia Suomeen otettaisiin, jotta he olisivat todennäköisesti oikeutettuja turvapaikkaan. Kuten aiemmissakin EU:n sisäisissä siirroissa, myös nyt turvapaikkapäätös tehtäisiin vasta Suomessa.
Lue myös: Entinen lapsiasiavaltuutettu: Suomen vastaanotettava lapset Kreikan pakolaisleireiltä
Samaan aikaan EU-maat jatkavat neuvotteluita turvapaikkajärjestelmän pysyvästä uudistamisesta. Komissiolta odotetaan vielä kevään aikana esitystä siitä, miten pitkään jumissa olleita neuvotteluita saataisiin etenemään.
EU-puheenjohtajamaana Suomi vältti osallistumasta EU:n sisäisiin siirtoihin, jotta paine säilyisi varsinaisissa neuvotteluissa. Syksyllä Kreikan pyyntöön vastaamista hankaloitti myös hallituksen vaihtuminen.