Suomen koripallotoivolla takana karu vuosi – omituinen kutistuminen tuli ilmi

Maailmanlaajuisesti kilpaillussa lajissa urheilija on kuitenkin nuori ja lupaava vain häviävän lyhyen aikaa. Littlen suunnitelma NBA:n varaustilaisuuteen ilmoittautumisesta yhden yliopistovuoden jälkeen hautautui viime talvena, ja nyt hän sanoo etenevänsä vuosi kerrallaan kohti tavoitettaan, NBA:ta.

Aivan kuten ilman Lauri Markkasta pelaavalla maajoukkueella myös Littlellä on paljon näytettävää.

Little pelasi viime kauden aikana Baylorin yliopistossa niin vähän, ettei kenelläkään ole selvää kuvaa siitä, miten hän on kehittynyt. Selvää kuvaa ei ole edes hänen mitoistaan.

Kahden vuoden takaisissa EM-kisoissa Koripalloliitto ilmoitti Littlen 195-senttiseksi ja viime vuoden MM-kisoissa 194-senttiseksi. Tämän vuoden kesäkuussa Littlen pituus oli Koripalloliiton nettisivuilla 193 senttiä.

Viime vuonna Little mitattiin Nike Hoop Summit -ottelun yhteydessä kengät jalassa rahtusen alle 192-senttiseksi ja Basketball Without Borders -leirillä ilmeisesti ilman kenkiä 188-senttiseksi.

Littleltä itseltään ei saa selvyyttä seitsemän sentin laajuiseen heittelyyn kahden vuoden aikana.

– Se on hyvä kysymys. Se jää ikuiseksi mysteeriksi. Ehkä jonain päivänä tulevat viralliset mitat, mutta pidetään se siihen asti mysteerinä, Little naureskeli maajoukkueen harjoitusten jälkeen toissa viikolla Lohjan Kisakalliossa.

"Mentaalisesti vaikein vuosi"

Se on joka tapauksessa varmaa, että Little on 20 vuoden ikään mennessä kerännyt ansioluettelon, jollaista ei yhdelläkään suomalaisella takamiehellä ole ollut hänen iässään. Little debytoi miesten maajoukkueessa 17-vuotiaana helmikuussa 2022, kuului Suomen joukkueeseen vuoden 2022 EM- ja vuoden 2023 MM-kisoissa sekä sai viime vuonna kutsun lukioikäisten Nike Hoop Summit -otteluun.

Jos kaikki olisi sujunut Littlen suunnitelmien mukaisesti, viime kausi Baylorissa olisi ollut hänelle ensimmäinen ja viimeinen yliopistosarjoissa ennen NBA-varaustilaisuuteen ilmoittautumista. Little sai kuitenkin peliaikaa vain seitsemän minuuttia ottelua kohti ja keräsi niissä keskimäärin 1,7 pistettä sekä 1,2 levypalloa.

– Rehellisesti voin sanoa, että se oli yksi parhaista asioista, mitä minulle on tapahtunut. Mentaalisesti se oli vaikein vuosi, mitä minulla on ollut, mutta opin rakastamaan sitä, että pystyin vetämään kaksi kovaa treeniä päivässä. Se tuntuu tosi hyvältä, Little sanoi.

Little kanavoi pettymyksensä harjoitteluun.

– Jos rakastat jotain asiaa ja se otetaan pois, annetaan vain pieniä palasia, kyllä siinä aika kovilla on. Pelasin minuutin, pelasin kaksi. Ajattelin, että okei, kroppa on siinä kunnossa, että voin mennä pelin jälkeen treenaamaan.

"Pitää saada homma pyörimään"

Tämän viikon olympiakarsinnoissa Suomen päävalmentaja Lassi Tuovi odottaa Littleltä pelinjohtamista ja johtajuutta, jota maajoukkue tarvitsee saadakseen pelinsä pyörimään ilman Markkasta.

– Odotan, että hän kasvaa kuten hän viime vuonna MM-kisoissa kasvoi kisojen aikana ja johti peliä. Hän sai joukkueen pyörimään. Sitä odotan häneltä, Tuovi sanoi.

Tuovin puheista kuvastui odotus, että Little pystyisi käyttämään aggressiivisuuttaan ja fyysisyyttään joukkueen hyväksi. Se on koripalloilun pelinjohtamisen vaikea tasapaino.

– Hänen ei tarvitse tulla todistelemaan tai antamaan näyttöjä, vaan hänen pitää saada homma pyörimään, koska hänellä on sellaisia avuja, joita meillä ei muilla ole sillä pelipaikalla, kuten fyysisyys ja räjähtävyys. Aggressiivista johtamista, mutta että hän saa muutkin toimimaan. Se on pelintekijän tärkein juttu. Odotan häneltä kasvavaa johtajuutta, Tuovi sanoi.

Miten Littlen kyvyt pelinjohtajana ovat kehittyneet?

– Vaikea kysymys, koripallomaajoukkueen apuvalmentaja Teemu Rannikko aloitti vastauksensa ja mietti sen jälkeen vielä tovin.

Rannikko oli pelaajana yksi Suomen kaikkien aikojen pelinjohtajista. Hän tunsi pelin pienimmätkin yksityiskohdat todennäköisesti tarkemmin kuin kukaan muu kentällä.

Rannikko joutui vastamaan kysymykseen vain yksien miesten maajoukkueen harjoituksen jälkeen. Rannikko sanoi Littlen joutuneen miettimään peliä uudella tavalla ja odottavansa, että Littlen puhe kentällä kehittyisi pallon vaatimisesta siihen, että hän osaisi auttaa joukkuekavereita löytämään uusia yksityiskohtia tilanteista.

– Yhden harjoituksen perusteella näyttäisi siltä, että hänen heittonsa on mennyt eteenpäin. Se avaa hänelle taas lisää mahdollisuuksia pelinjohtajana, Rannikko jatko.

"Pitää erottua"

Viime yliopistokauden päätyttyä Little ilmoittautui halukkaaksi vaihtamaan koulua ja päätyi siirtymään ensi kaudeksi Utahin yliopistoon.

– Siitä, kun nimi tuli julki (koulunvaihtajien) portaalissa, meni ehkä 30 sekuntia, kun Utahin päävalmentaja (Craig Smith) soitti ja sanoi haluavansa tulla tapaamaan minua vielä samana iltana. Hän näytti olevansa oikeasti kiinnostunut. Se on luottoa, jota ei ollut Baylorissa, Little kertoi.

Little on varma, että Utahissa hän saa ensi kaudella peliaikaa.

– Tavoitteet ovat samat. Nyt mennään vuosi kerrallaan ja katsotaan aina uudestaan. Yliopistosta ei ole kiirettä ammattilaiseksi, kaikilla hyvä tilanne.

Hyvä tilanne tarkoittaa sitä, että yliopistourheilijat saavat nykyään tienata rahaa. Tulot tulevat NIL-oikeuksista, joka tulee englanninkielisistä sanoista Name, Image, Likeness ja tarkoittaa urheilijoiden brändin hyödyntämistä. Tulevaisuudessa – todennäköisesti jo ensi vuonna – Yhdysvaltain yliopistot voivat ryhtyä maksamaan suoraan opiskelija-urheilijoille palkkaa.

– Kaikki yliopistopelaajat tekevät tietyn määrän rahaa. Se on täysin ammattilaisurheilua, Little sanoi.

Omista NIL-tuloistaan hän ei halua sanoa edes suuruusluokkaa.

– En minä viitsi. Se on oma asiani ja haluan pitää sen sellaisena.

Littlen tähtäimessä siintää yhä maailman paras koripalloliiga NBA. Eurooppalaisista pelinjohtajista vain hyvin harva etenee sinne asti. Yksi syy siihen on, että takamiehiä on koripalloilun maailmanlaajuisilla työmarkkinoilla aina tarjolla enemmän kuin isoja miehiä.

– (NBA:han päästäkseen) pitää erottua jollain tavalla, Teemu Rannikko sanoi.