Kansainvälinen luontopaneelin (IPBES) arvion mukaan luonnon monimuotoisuudesta ollaan vaarassa menettää 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Tällä voi olla dramaattiset seuraukset esimerkiksi maailman ruuantuotannolle. Maapallon kasvavaa väestöä ei enää pystytä ruokkimaan ja seurauksena on miljoonien ihmisten päätyminen pakolaisiksi.
Luonnon monimuotoisuus hupenee huolestuttavaa vauhtia: kolmasosa Euroopan linnuista on kadonnut, pölyttäjien määrä on romahtanut, lajeja kuolee sukupuuttoon kiihtyvällä vauhdilla.
Kansainvälisen luontopaneelin arvion mukaan luonnon monimuotoisuudesta ollaan vaarassa menettää 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
– Globaalilla tasolla se huomataan siitä, että on ongelmia esimerkiksi tuottaa ruokaa se määrä, mikä aikaisemmin on tuotettu, sanoo Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho, yksi 1 300 tutkijasta, jotka olivat mukana tekemässä arviota luonnon monimuotoisuuden tilasta.
Maailman kuivimmilla alueilla ei pystytä enää vuonna 2050 tuottamaan riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle.
Suomeen saattaa tulla miljoona pakolaista
Yli kolmasosa maapallon pinta-alasta on maatalouden käytössä. Tutkijoiden mukaan vuoteen 2050 mennessä maailman kuivimmilla alueilla ruuantuotantokyky laskee jopa puoleen nykyisestä.
Samaan aikaan maailman väestö kasvaa 30 prosentilla. Seuraukset voivat olla dramaattisia.
– Nyt kun me heikennetään elinympäristöjä globaalilla tasolla, niin yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa on arvioitu, että 50-700 miljoonaa pakolaista lähtee kuivimmilta alueilta liikkeelle. Jos ajatellaan, että siitä 50 miljoonaa tulee Eurooppaan, kahden vuoden takaisen pulssin perusteella laskettuna Suomeen saattaa tulla miljoona pakolaista, laskee Kotiaho.
Soiden monimuotoisuus on Suomessa heikentynyt muun muassa ojitusten takia.
Suomessa soiden tilanne huono
Meillä Suomessa luonnon tila on vielä hyvä verrattuna moneen muuhun maahan, mutta täälläkin monien elinympäristöjen tila on heikentynyt.
– Kyllä meillä tällä hetkellä soiden osalta tilanne on se, että kun on ojitettu yli puolet kaikista soista, niin kyllä soilla menee nyt tosi huonosti. Metsissäkään ei tosin mene yhtään paremmin. Meillä metsätalous on aiheuttanut luonnon monimuotoisuuden katoa, huomauttaa Kotiaho.
Kotiaho uskoo, että pahimmat katastrofit voidaan vielä välttää, mutta se tarkoittaa, että luonnon monimuotoisuuden heikentyminen pitää pysäyttää nopeasti.
– Tähän voidaan päästä velvoittamalla kaikki toimijat, jotka heikentävät luontoa, kompensoimaan tai korvaamaan ne haitat, mitä he aiheuttavat. Sitten me kuluttajina tietysti voimme päättää, millaisia tuotteita ostamme. Ostetaan vähemmän ympäristöä kuormittavia tuotteita, neuvoo Kotiaho.
Euroopassa viidesosa tuotetusta ruuasta pilaantuu tai heitetään pois. Puolet ruuasta hävitetään kotitalouksissa.
Suomalaisten elintapa on tuhlaileva
Professorin mielestä meidän suomalaistenkin pitäisi muuttaa elintapojamme.
– Suomi on yksi maailman eniten kuluttavista maista ja meidän kaikkien on harkittava tekemisiämme. Kiljuvalle lapselle ei pidä ostaa kaikkia leluja eikä ruokaa pidä heittää roskiin. Euroopassa puolet kaikesta ruuan hävikistä tapahtuu kotitalouksissa. On paljon asioita, joita yksittäinen ihminen voi tehdä, muistuttaa Kotiaho.
Kansainvälisiä sopimuksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on tehty, mutta toistaiseksi niiden toteutus on jäänyt lupauksien asteelle.
– Meillä on olemassa globaalit sopimukset, joissa on oikeat asiat ja tavoitteet. Valtioiden pitäisi nyt toteuttaa ne, vaatii Kotiaho.