Suomen mäkimaajoukkueen hyppääjä ei suostu ottamaan koronarokotetta. Hänelle ja Hiihtoliitolle syntyi riita rokottamattomille urheilijoille tarkoitetun erillisen PCR-testin kustannuksista.
Urheilun oikeusturvalautakunta linjasi joulun alla, että kansainvälisiä kisoja kiertäneen suomalaisen mäkihyppääjän on itse kustannettava omat PCR-testinsä, jotka aiheutuvat hänen rokottamattomuudestaan.
Suomen Hiihtoliiton johto oli päättänyt kokouksessaan aiemmin marraskuussa, että kaikki täydellä koronarokotussarjalla vältettävät pakolliset testit Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kisoissa on kilpailijoiden kustannettava omasta pussistaan.
Hiihtoliitto siis sitoutui maksamaan kaikille urheilijoilleen pakolliset FIS:n kilpailuprotokollan vaatimat koronatestit, mutta ei niitä, jotka urheilija joutuu ottamaan rokottamattomuutensa vuoksi.
Rokottamaton ja maailmancupia kiertänyt mäkihyppääjä valitti päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan, joka aatonaattona julkaistussa ratkaisussaan asettui Hiihtoliiton kannalle.
Oikeusturvalautakunta ei jakanut urheilijan näkemystä siitä, että liitto "näytti yrittävän pakottaa urheilijat ottamaan koronarokotteen vastoin tahtoaan".
Urheilun oikeusturvalautakunnan mukaan Hiihtoliiton linjaus kohtelee urheilijoita yhdenvertaisesti.
– Se maksoi kaikkien urheilijoiden kisaan saapumistestin ja toisaalta se ei maksanut kenellekään urheilijalleen jälkitestausta. Lisäksi jo FIS:n ohjeistus edellytti noudattamaan rokotettujen ja rokottamattomien osalta erilaista menettelyä terveysturvallisuuden varmistamiseksi ja urheilijoiden suojaamiseksi. Mikäli Hiihtoliitto maksaisi urheilijan jälkikoronatestauksesta aiheutuvat kustannukset, Hiihtoliiton voitaisiin tulkita tarjoavan rokottamattomille henkilöille paremmat taloudelliset edut kuin rokotteen ottaneille, oikeusturvalautakunta huomautti.
Ratkaisussa todettiin edelleen, että "valittajalla on oikeus valita, ottaako koronarokotukset vai jättääkö ne ottamatta. Tätä valintaa tehdessään valittajalla on ollut mahdollisuus ennakoida, että ratkaisulla voi olla myös koronapandemian kaltaisessa tilanteessa kansainväliseen kilpailutoimintaan osallistumisen kannalta välttämättömiä seurauksia, jotka voivat esiintyä lisääntyneinä henkilökohtaisina kuluina tai muutoin hankaloittaa kansainväliseen kilpailutoimintaan osallistumista".
Pyyhkeitä sai kuitenkin myös Hiihtoliitto, joka päätti koronatestauskulujen jakaantumisesta vasta kauden alkamisen jälkeen. Tämä johtui tosin osittain myös FIS:n päätöksenteon hitaudesta. Lisäksi liiton tiedottaminen asiassa oli oikeusturvalautakunnan mukaan passiivista.
Urheilun oikeusturvalautakunnan päätös on kokonaisuudessaan luettavissa täältä.
Tapauksesta uutisoi ensimmäisenä Turun Sanomat.