Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja 0,2 prosenttia ensi vuonna, kertoo Suomen Pankki ennusteessaan. Vuonna 2025 Suomen Pankki ennustaa talouden kasvavan 1,5 prosenttia ja vuonna 2026 1,3 prosenttia.
Vielä syyskuussa Suomen Pankki arvioi väliennusteessaan, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna 0,2 prosenttia ja supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia.
Nopea hintojen nousu ei enää jatku. Suomen Pankin mukaan inflaatio pysyy maltillisena vuosina 2024–2026. Energian hinnat ovat Suomen Pankin mukaan laskeneet edellisvuoden korkeista lukemista ja niiden odotetaan laskevan edelleen.
Lue myös: Hallitus valmistelee isoa lisäsopeutusta – nämä keinot Purra ja Orpo sulkevat pois
Lisäksi rahapolitiikan kiristymisen ja matalasuhdanteen myötä hintapaineet pysyvät vähäisinä etenkin ensi vuonna.
Inflaation hidastuminen parantaa kotitalouksien ostovoimaa.
– Ostovoiman vahvistuminen piristää kotitalouksien kulutusta ja talous alkaa hitaasti elpyä. Kulutuksen kasvua tukevat myös palkkojen nousu ja työllisyyden säilyminen kohtuullisena, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
41:41
Katso myös: Tarvitseeko Suomi lisäleikkauksia? Näin Purra vastasi Asian Ytimessä -ohjelmassa marraskuun alussa.
Lue myös: Suomi jäi jumboksi arvostetussa talousvertailussa: "Voivat lohduttaa itseään kalsarikänneillä" – listan kärjessä pitkään parjattu maa
Julkisen talouden alijäämä syvenee
Korkojen odotetaan lisäksi laskevan ja vientimarkkinoiden toipuvan. Tämä voimistaa Suomen Pankin mukaan talouskasvua vuoden 2024 loppupuolelta alkaen.
Suomen Pankki kuitenkin kertoo, että julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamisyrityksistä huolimatta ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Julkinen velkasuhde ylittää 80 prosenttia vuonna 2026.
– Julkista taloutta murentavat lähivuosina aiempaa huomattavasti heikompi verotulojen kehitys, sosiaaliturvamaksujen kevennykset sekä maksettavien sosiaalietuuksien, julkisen kysynnän ja korkomenojen voimakas kasvu, Suomen Pankki sanoo tiedotteessa.
Suomen Pankin päivitetyn arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on 4,5 prosenttia bkt:sta.