Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka suurennuslasin alle – selvityksessä myös jalkaväkimiinat

1312 LK PUOLUSTUSVOIMAT
Kuvituskuva. Freezing Winds24 -meripuolustusharjoitus järjestettiin Saaristomerellä Porvoon Emäsalon edustalla 22. marraskuuta 2024. Lehtikuva
Julkaistu 13.12.2024 15:14(Päivitetty 13.12.2024 15:51)

MTV UUTISET – STT

Ulkoministeriön johdolla laaditaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva arvio.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevasta arviosta päätti tänään perjantaina tp-utva eli tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta.

Arvion lisäksi puolustushallinto laatii selvityksen Puolustusvoimien suorituskykyjen täydentämisestä. 

Selvityksessä tarkastellaan valtioneuvoston mukaan muun muassa jalkaväkimiinojen merkitystä puolustuksen tarpeiden ja nykypäivän uhkakuvien näkökulmasta.

Tämän jälkeen tehdään kokonaisarvio siitä, tulisiko Suomen muuttaa suhtautumistaan jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. 

Valtioneuvoston mukaan valmistelussa huomioidaan muun muassa turvallisuusympäristön muutos, teknologioiden kehittyminen, Ukrainasta saadut opit sekä asevalvontasopimusten merkitys osana kansainvälistä sopimusjärjestelmää.

"Suomen turvallisuusympäristö muuttunut"

Keskustelu Ottawan sopimuksesta alkoi, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola otti asian esille marraskuussa MTV:n uutisten haastattelussa. 

Jaakkola totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen sitten vuoden 2012, jolloin Suomi liittyi Ottawan sopimukseen, mutta hän ei suoraan ottanut kantaa sopimuksesta irtautumiseen.

Muun muassa presidentti Sauli Niinistö kommentoi aiemmin joulukuussa MTV:n uutisille, että on hyvä, että jalkaväkimiinojen käyttöönottoa Suomessa selvitetään.

Lisäksi kansalaisaloite Suomen irtaantumiseksi jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteelle kertyi vaadittavat 50  000 kannatusilmoitusta maanantaina.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen sanoi kuitenkin Helsingin Sanomissa, ettei kansalaisaloitetta jalkaväkimiinojen käytön sallimiseksi voida käsitellä eduskunnassa, koska kansalaisaloitteella ei voida edistää kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä tai niiden irtisanomisen hyväksymistä. 

Näin todetaan kansalaisaloitetta koskevan perustuslain säännöksen esitöissä.

Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) ei tästä huolimatta pitänyt Helsingin Sanomissa toimenpiteisiin kehottavan kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa mahdottomana.

6:49img

Kielletyt jalkaväkimiinat haluttaisiin takaisin - millaisia aseita miinat ovat?

Lue myös: Jalkaväkimiinoja koskevan kansalaisaloitteen puuhamies: "En näe tässä ongelmaa"

 Varusmiesliitto ja poliittiset nuorisojärjestöt vaativat asevelvollisuutta kaikille

Tuoreimmat aiheesta

Turvallisuus