Suomalaisten urheiluseurojen huoli ulkomaalaispelaajien oleskelulupahakemusten käsittelyaikojen venymisestä kohtuuttoman pitkiksi saattaa olla ennenaikainen.
Suomen olympiakomitea toimitti torstaina eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa nostettiin esiin huoli syyskuussa päivitetyn ulkomaalaislain vaikutuksesta suomalaiseen ammattilaisurheilun.
Ammattilaisurheilua harjoittavat seurat ovat halunneet lisätietoa uuden lain soveltamiskäytännöstä. Ulkomaalaislaki nimittäin edellyttää, että Suomeen Euroopan ulkopuolelta saapuvien oleskelulupa on voimassa jo ennen Suomeen saapumista.
MTV Urheilun haastattelema koripalloseura Helsinki Seagullsin talous- ja hallintajohtaja Aku Perho sanoi Maahanmuuttoviraston käsittelyaikalaskurin tarjoavan parhaillaan peräti kahden kuukauden käsittelyaikaa. Toimituksen tietojen mukaan myös koripallon 1-divisioonaseura on joutunut odottamaan Migrin päätöstä jo viikkojen ajan aivan sarjakauden alla.
Nopeatempoisessa urheilumaailmassa kuukausien odotusaika olisi auttamattomasti liian pitkä, ja estäisi varsinkin monet kauden aikana tehtävät pelaajahankinnat Euroopan ulkopuolelta.
LUE MYÖS: Urheiluväki pöyristyi – lakimuutos ajaa seurat ahtaaseen rakoon: "Tosi kohtuutonta"
Päivitetty ulkomaalaislaki vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi jääkiekon SM-liigan ja Korisliigan pelaajahankintoihin.
Esimerkiksi miesten Korisliigassa peräti kolmannes kaikista pelaajista tulee Yhdysvalloista. Myös jääkiekon SM-liiga vilisee pohjoisamerikkalaisia pelaajia. Jalkapallossa taas Suomeen saapuu paljon pelaajia esimerkiksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.
Uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan jo syyskuun 1. päivänä, mutta vieläkään urheiluseurat eivät tiedä tarkalleen, miten Maahanmuuttovirasto aikoo soveltaa sitä ammattilaisurheiluun.
Maahanmuuttoviraston prosessinomistaja Assi Puistolahti kertoo, ettei ulkomaalaislaki ole ammattilaisurheilun osalta muuttunut aiemmasta. Pääsääntönä on aina ollut, että ensimmäistä oleskelulupaa haetaan ennen Suomeen saapumista.
– Se, mikä on muuttunut, ovat oleskeluluvan epäämisen yleiset perusteet, Puistolahti toteaa.
Ulkomaalaislain pykälän 36 ensimmäisessä kohdassa on kirjaus, että oleskelulupaa ei myönnetä, jos on perusteltua epäillä, ettei lupaa ole haettu perusteella, joka vastaisi maahantulon todellista tarkoitusta. Tämän piiriin kuuluu esimerkiksi maahantulo lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitetulla Schengen-viisumilla, vaikka suunnitelmana olisi jäädä oleskelemaan maahan viisumin päättymisen jälkeen.
– Siihen tämä keskustelu ehkä nivoutuukin, että kun tätä epäämisperustetta ei ole aikaisemmin ollut laissa, niin tämä tekee sen, että Maahanmuuttoviraston tehtävänä on lainsäädäntöä soveltavana viranomaisena harkita sitä, onko perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen hakeneen oleskelulupaa perusteilla, jotka eivät vastaa maahantulon todellista tarkoitusta, Puistolahti jatkaa.
Ammattilaisurheilua ei ole alana erikseen mainittu poikkeuksena lain soveltamiseen. Silloin oleskeluluvan hakeminen tapahtuu muiden alojen tapaan.
Käsittely voi onnistua jopa viikossa
Toinen huolenaihe on koskenut lain soveltamisen mukanaan tuomia käsittelyaikoja. Puistolahti huomauttaa, että mainittu kaksi kuukautta on hakemusten lakisääteinen käsittelyaika, mutta Maahanmuuttoviraston omassa tulossopimuksessa tavoitteena on hakemusten käsittely 30 vuorokauden kuluessa.
Tämäkään ei tarkoita, että urheiluseurat joutuisivat keskellä tiivistä sarjakautta odottamaan kuukauden ulkomaalaispelaajansa oleskelulupaa.
Ammattilaisurheilijoita ei rinnasteta lain soveltamiskäytännöissä muiden alojen erityisasiantuntijoihin, mutta alan hakemukset käsitellään pääsääntöisesti ripeästi. Perustellusta syystä hakemusten käsittelyä on mahdollista myös kiirehtiä.
– On ihan mahdollista, että lupa on tullut viikossakin tunnistautumisesta, Puistolahti sanoo.
Pääsääntönä on silti hakea ulkomailta tulevalle ensimmäistä oleskelulupaa jo ennen Suomeen saapumista, mihin suomalaiset urheiluseurat eivät välttämättä ole tottuneet, sillä luvan on voinut aiemmin hakea Suomesta 90 päivän kuluessa viisumilla maahan saapumisesta.
Tämä on ulkomaalaislain pykälän 81b nojalla edelleen mahdollista. Jos kuitenkin ilmenee, että hakija on käyttänyt maahantuloonsa lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettua viisumia tai viisumivapautta vastoin todellista maahantulonsa tarkoitusta, oleskeluluvan epääminen voi tulla kysymykseen.
Korisliigassa peräti kolmannes pelaajista on yhdysvaltalaisia.
Olympiakomitean lausunnossa ihmeteltiin myös, että uusi laki edellyttää urheilijoiden palaamista kotimaahansa hakemaan oleskelulupaa ja tunnistautumaan Migrin järjestelmään. Tämänkään osalta asia ei ole aivan näin mustavalkoinen.
Ulkomaalaislaissa on erikseen pykälä, jonka mukaan ensimmäinen oleskelulupa voidaan myöntää myös Suomesta tehdyille hakemuksille, jos oleskeluluvan epääminen olisi hakijan kannalta ilmeisen kohtuutonta.
Harkittaessa oleskeluluvan epäämistä uuden lainsäädännön perusteella voidaan oleskelulupa myös myöntää, jos hakemuksen epääminen olisi hakijalle kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta.
– Silloin lupa voitaisiin kuitenkin tapauskohtaisesti myöntää tämän kohtuuttomuusharkinnan perusteella, Puistolahti perustelee.
Puistolahti muistuttaa urheiluseuroja, että oleskeluluvan hakuprosessi kannattaa aloittaa mahdollisimman ajoissa sähköisessä Enter Finland -asiointipalvelussa. Myös hakemukseen vaaditut liitteet on syytä olla kunnossa kerralla.
– Silloin hakemus menee nopeammin eteenpäin ja pystymme myös nopeammin pyytämään täydennystä ja lisäselvityksiä, jos on tarve. Toki, jos kaikki liitteet ovat asianmukaisesti täytetty ja liitetty hakemukseen, niin meidän ei tarvitse käsittelyn yhteydessä pyytää erikseen lisäselvityksiä.
Työnantajan kannalta tärkein asiakirja on työehdot-lomake, jonka liittäminen jo hakemuksen yhteyteen nopeuttaa käsittelyä. Liitteen voi tarvittaessa lisätä hakemukseen myöhemminkin.
"Hyvin epäselvä tilanne"
Suomen ammattiurheiluväen viestin eduskuntaan toimittanut Olympiakomitean yhteiskuntasuhdepäällikkö Toni Ahva pitää Migrin lausuntoa kohtuullisuusharkinnan hyödyntämisestä positiivisena.
Ahva kuitenkin ihmettelee, että syyskuun alusta voimaan tulleen lain vaikutuksista ja sen soveltamiskäytännöstä ei ole vieläkään olemassa selkeää viranomaisohjeistusta.
– Tämä on johtanut hyvin epäselvään tilanteeseen, Ahva sanoo.
– Lajiliitot ja urheiluseurat tarvitsevat Maahanmuuttovirastolta selkeän ohjeistuksen, miten muutokset vaikuttavat urheilijoihin ja heidän perheisiinsä, jotta urheiluseurat osaavat ohjeistaa urheilijoita oleskelulupaprosesseissa.
Liitot ja seurat kaipaavat ennen kaikkea varmuutta siitä, että lupahakemukset todella voi tehdä myös Suomesta ja ne myös käsitellään ripeässä aikataulussa. Joillekin seuroille on neuvoa kysyttäessä jopa sanottu, että hakemus hylätään automaattisesti, jos se jätetään Suomesta.
Suomen Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm kertoo, että syyskuussa myönnetyistä oleskeluluvista on päätös tullut noin viikossa.
– Sen sijaan siitä ei ollut varmuutta, että pitääkö lupa olla myönnettynä ennen Suomeen tuloa. Tämä yhdistettynä siihen, ettei ole tietoa kauanko kotimaassa tuo lupaprosessi kestää on tehnyt urheilijoiden osalta tilanteen epäselväksi, Westerholm toteaa.
– Tähän auttaisi, että Migri kertoisi selkeät ohjeet, miten lupa-asioiden kanssa tulee nyt menetellä. Voidaanko toimia, kuten aiemmin eli urheilija voi hakea ensimmäistä oleskelulupaa Suomesta käsin. Tämä olisi äärimmäisen hienoa, jos näin voitaisiin toimia, hän lisää.