Suomen vanhin ydinreaktori sammuu

Otaniemen tutkimusreaktori 2
FiR 1 -tutkimusreaktori sammutetaan ja puretaan, sillä sen ylläpito on taloudellisesti kannattamatonta.
Julkaistu 30.06.2015 18:09
Toimittajan kuva

Pietari Koskinen

pietari.koskinen@mtv.fi

@KoskinenPietari

Espoon Otaniemessä sijaitseva tutkimusreaktori sammutetaan ja puretaan.

Vuonna 1962 käyttöön vihitty tutkimusreaktori on Suomen vanhin ydinreaktori. Yli 53 vuotta palvellut reaktori sammutetaan ja puretaan, sillä sen ylläpito on ollut viimevuodet taloudellisesti kannattamatonta.

Pienikokoinen reaktori on toiminut vuosien ajan keskeisnä ydinenergian koulutus- ja tutkimuspaikkana. Alkuaikoina reaktoria käytettiin neutroni- ja reaktorifysiikan tutkimuksessa sekä alkuaineanalyyseissä.

VTT:n haltuun reaktori siirtyi TKK:lta valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1971. Myöhemmin 1990-luvulla reaktoriin rakennettiin myös sädehoitoasema. Sädehoito kuitenkin päättyi sitä organisoineen yhtiön konkurssiin tammikuussa 2012.

Aalto-yliopiston ydintekniikan professori Filip Tuomisen mukaan myös laitoksen koulutuskäyttö on jäänyt vähälle viime vuosina.

Tulevaisuudessa vastaavaa koulutusta voitaisiin toteuttaa muualla Euroopassa.

– Käytännössä vaihtoehtoja on Ranskassa, Tsekeissä ja Unkarissa, Tuominen kertoo.

VTT:n tutkimustiimin päällikkö Petri Kotiluodon mukaan reaktorin purkutyöt on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2019 mennessä. Prosessi on pitkä, sillä VTT sai tämän vuoden helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriöltä hyväksyvän lausunnon reaktorin poistoon ja purkuun littyvien ympäristövaikutuksien selvityksestä.

– Nyt haemme käyttölupaehtojen muutosta valtioneuvostolta, ja vasta sen jälkeen voidaan aloittaa itse käytännön purkutoimenpiteet, Kotiluoto sanoo.

Reaktorin purkamisesta syntyvä purkujäte aiotaan välivarastoida ja loppusijoittaa Suomeen yhteistyössä ydinvoimayhtiöiden kanssa. Polttoainejäte taas pyritään kuljettamaan takaisin alkuperäismaahan Yhdyvaltoihin.

Pienikokoisessa reaktorissa on käytettyä polttoainetta sadastuhannesosa suureen ydinvoimalaitokseen verrattuna. Myös aktivoituneiden rakenteiden määrä on vain murto-osa ydinvoimalaan verratessa.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa