Maanjäristyksen laukaisema tsunami surmasi yli 18 400 ja aiheutti kolmen reaktoriytimen sulamisen Fukushiman ydinvoimalassa. Samalla menivät uusiksi laskelmat ydinvoiman tulevaisuudesta Japanissa - ja vähän muuallakin.
Japanilaisen Miyagin prefektuurin rannikolta löytyi kolme viikkoa sitten osia ihmisen luurangosta, muun muassa pääkallo. Oikeustieteellisen tutkimuksen perusteella kyseessä olivat 61-vuotiaan Natsuko Okuyaman maalliset jäännökset.
Okuyama katosi 11. maaliskuuta 2011, kun jättiläismäinen tsunami vyöryi Japanin itärannikolle. Hänen poikansa on tyytyväinen äitinsä kohtalon varmistumiseen vihdoin, suuronnettomuuden 10-vuotispäivän lähestyessä.
– Tämän myötä saan tunteeni järjestykseen ja voin mennä elämässä eteenpäin, poika sanoi lausunnossaan.
Natsuko Okuyama oli yksi Japanin tsunamikatastrofissa kadonneesta yli 2 500 ihmisestä, joita omaiset eivät ole päässeet hyvästelemään – vaikkei läheisten kuolemasta ole ollut juuri epäselvyyttä.
Maanjäristyksen ja tsunamin jäljiltä löydettyjen vainajien määrä on noin 15 900, joten yhteensä suuronnettomuus vaati yli 18 400 ihmisen hengen.
Suurta uhrien määrää selittää se, että liikkeellä olivat todella mahtavat luonnonvoimat. Iltapäivällä paikallista aikaa meren alla tapahtuneen maanjäristyksen voimakkuudeksi mitattiin tasan yhdeksän, mikä on voimakkaimpia koskaan rekisteröityjä järistyksiä. Sen jopa arvioidaan siirtäneen Japanin pääsaarta Honshua muutaman metrin itään.
Vain Tshernobyl oli pahempi
Noin puoli tuntia järjestyksen jälkeen rannikolle iskeneen tsunamiaallon korkeus vaihteli. Esimerkiksi Ofunaton kaupungissa rakennusten jäljistä on päätelty, että aallon täytyi olla siellä lähes 17 metriä korkea.
Vetäytyessään vesimassat veivät mukanaan ruumiiden lisäksi kaikenlaista tavaraa ja rojua, jota löytyi jonkin ajan kuluttua aina Yhdysvaltain länsirannikolta saakka.
Tsunami teki tuhojaan pitkällä alueella koko itärannikolla, mutta eniten kuolemia kirjattiin kolmessa prefektuurissa: Fukushimassa, Miyagissa ja Iwatessa.
Ensiksi mainitussa sijaitsee meren rannalla myös Fukushima Daiichin ydinvoimala, joka nousi Tshernobylin jälkeen maailman toiseksi vakavimman ydinonnettomuuden paikaksi ja jonka ansioista Japanin maanjäristys ravisutti energiapolitiikan perusteita ympäri maailmaa.
Arviolta 15-metrinen tsunamiaalto ylitti kevyesti voimalan turvaksi rakennetun aallonmurtajan. Merivesi pysäytti voimalan jäähdytysjärjestelmät, jolloin kuudesta reaktorista kolmen käynnissä olleen polttoaine ylikuumeni ja reaktoreiden ytimet sulivat.
Reaktorit ja niiden suojarakenteet eivät hajonneet, mutta reaktorihallien kevyempiä ulkoseiniä ja -kattoja lensi näyttävästi taivaan tuuliin vetyräjähdysten seurauksena.
Siivousurakka jatkuu 2050-luvulle
Tshernobyliin verrattuna Fukushiman onnettomuuden seuraukset jäivät huomattavasti paikallisemmiksi. Onnettomuuden arvioidaan aiheuttaneen Fukushiman lähialueen asukkaille noin 10 millisievertin säteilyannoksen koko heidän eliniäkseen, kertoo johtaja Pia Vesterbacka Säteilyturvakeskuksesta.
– Tshernobylin onnettomuuden aiheuttama elinikäinen säteilyannos suomalaisille oli noin kaksi millisievertiä, Vesterbacka kertoo vertailukohdaksi.
Fukushimassa kenenkään ei tiedetä menehtyneen säteilyn takia, mutta äkkilähtö evakkoon 20 kilometrin säteeltä voimalasta oli liikaa joillekin kymmenille vanhuksille.
Onnettomuutta seuranneena vuonna pakollisessa tai vapaaehtoisessa evakossa oli noin 165 000 alueen asukasta, viime vuonna enää vajaat 37 000. Samalla suljetun alueen koko on supistunut 12 prosentista reiluun 2 prosenttiin Fukushiman prefektuurin alueesta.
Onnettomuudesta syntyi kuitenkin voimalaan radioaktiivinen sotku, jota siivotaan arviolta 2050-luvulle saakka. Poistamistaan odottaa muun muassa noin 900 tonnia radioaktiivista "rojua", joka koostuu muun muassa sulaneesta ydinpolttoaineesta. Sen poistamisen on määrä alkaa ehkä ensi vuonna. Laitosalueen lähelle on valmistumassa uusi ydinjätteen käsittelylaitos.
Koko ajan paheneva ongelma on myös sateesta ja jäähdytyksestä kertyvä radioaktiivien vesi. Sitä kertyi viime vuonna 140 kuutiota joka ikinen päivä.
Vesi on varastoitu säiliöihin, joista loppuu tila ensi vuonna. Tuolloin Japanin hallituksen lienee pakko toteuttaa kiistelty suunnitelma, jonka mukaan vettä ryhdytään laskemaan hallitusti mereen.
Suomen Säteilyturvakeskuksen mukaan tämä ei olisi ympäristöongelma, sillä vedestä kyetään puhdistamaan radioaktiivisuus vain miljoonasosaan alkuperäisestä.
Tällaista tuhoa tsunami aiheutti Fukushiman ydinvoimalan alueella. / AFP
Ydinvoima häviää Japanista?
Kaikki Japanin ydinreaktorit suljettiin onnettomuuden jälkeen yli neljäksi vuodeksi. Turvatoimien kiristämisen jälkeen reaktoreita ryhdyttiin käynnistämään uudestaan, mutta tällä hetkellä sähköä jauhaa vain yhdeksän reaktoria.
Ennen onnettomuutta Japani sai 54 ydinreaktorista lähes kolmasosan sähköstään, tällä hetkellä vain noin kuusi prosenttia. Tavoitteena on osuuden nostaminen noin 20 prosenttiin, mutta uusia reaktoreita ei ole suunnitteilla samalla kun monia vanhoja puretaan.
– Ydinvoiman tulevaisuus on hyvin ankea, sanoo energiaprofessori Takeo Kikkawa AFP:lle.
Hänen mukaansa ydinvoima hiipuu hiljalleen kokonaan pois. Monet suuret japanilaiset energiayhtiöt näyttävät tehneen saman johtopäätöksen ja ryhtyneet investoimaan uusiutuvaan energiaan Japanin yrittäessä saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä.
Saksa teki pikapäätöksen luopumisesta
Todellisen u-käännöksen Fukushiman onnettomuus sai aikaan Saksassa, missä hallitus päätti luopua kokonaan ydinvoimasta vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin siitä huolimatta, että vain muutamaa kuukautta aiemmin oli hyväksytty suunnitelma vanhimpien reaktoreiden uudistamisesta.
Päätös oli hyvin suosittu heti Fukushiman jälkitunnelmissa, mutta helppoa sen läpivienti ei ole ollut. Hallitus ja suuret energiayhtiöt pääsivät vasta viime viikolla sopimukseen energiayhtiöille äkkikäännöksen vuoksi maksettavista miljardikorvauksista.
Saksan energiapolitiikkaan tuo lisähaastetta se, että maa on päättänyt luopua myös hiilivoimaloista vuoteen 2038 mennessä. Energiavalikoimaa on siis monipuolistettava nopeasti uusiutuvien energialähteiden suuntaan.
Kalliin ydinvoiman kustannusten entisestään noustua vastapainona ovat tuotantomuodon vähäiset ilmastopäästöt. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan ydinvoima on oleellinen osa keinovalikoimaa siirryttäessä vihreämpään energiantuotantoon.
Kustannukset nousseet, uusiutuvilla laskeneet
Ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä noin kymmenesosa maailman sähköstä. World Nuclear Report -järjestön mukaan helmikuussa toiminnassa oli 414 reaktoria ja rakenteilla 50. Fukushiman onnettomuutta edeltäneeseen aikaan verrattuna reaktoreiden määrä on hiukan laskenut mutta niillä tuotetun sähkön määrä noussut paremman tehokkuuden ansiosta.
Kovin kuumeista uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole ollut, sillä laitosten keski-ikä on noussut jo vajaaseen 31 vuoteen. Ylivoimaisesti eniten uutta ydinvoimaa rakennetaan Kiinaan, jonne on noussut melkein joka toinen viimeksi kuluneen vuosikymmen aikana valmistuneista reaktoreista.
Kiinan ulkopuolella Suomi on yksi uutta ydinvoimaa rakentavista maista.
Ydinvoiman etu tuuli- ja aurinkoenergiaan verrattuna on riippumattomuus säistä ja vuodenajoista. Siinä missä ydinvoiman kustannukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvaneet, ovat uusiutuvien energialähteiden kustannukset suorastaan romahtaneet.
Ratkaisua kannattavuuteen on haettu muun muassa alle 300 megawatin pienistä modulaarisista ydinreaktoreista (SMR), jotka voidaan valmistaa osista tehtaassa ja kuljettaa sitten tuotantopaikalle. Näin voimala valmistuisi nopeammin ja edullisemmin, ja pienet yksiköt olisivat myös turvallisempia.