The New York Times kiinnostui suomalaisten "kateuspäivästä". Päivää Helsinkiin seuraamaan tullut toimittaja kirjoittaa, että Suomi on julkisine verotietoineen outolintu jopa Pohjoismaissa.
Suomen verotilastojen kärki löytyi jälleen Supercellistä.
Pamplonalla on härkäjuoksunsa, Rio de Janeirolla karnivaalinsa, mutta Helsinki juhlii yksin "kansallista kateuspäivää", kun jokaisen suomalaisen verotiedot tulevat julkiseksi kello 8 aamulla, luonnehtii New York Timesin toimittaja Ellen Barry jutussaan, joka käsittelee Suomen veropäivää.
Barryn mukaan Suomi on poikkeuksellinen valtio jopa pohjoismaissa, sillä monessa muussa maassa verotiedot eivät ole julkisia.
Barryn mukaan tosin joidenkin suomalaisten mielestä tietojen julkaiseminen on yksityisyyttä loukkaavaa. Toimittajan mukaan kuitenkin moni pitää veropäivää yhtenä tapana edistää tasa-arvoa.
– Kun julkaisemme luvut, vähemmän tienaavat ihmiset alkavat pohtia, miksi kollegani tienaavat enemmän. Työllämme on vaikutusta siihen, että ihmisille maksetaan enemmän, luonnehtii Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen lehden haastattelussa.
Saksalaissyntyinen Roman Schatz kutsui Barrylle veropäivää psykologiseksi harjoitukseksi ja luterilaiseksi kiirastuleksi. Schatz myös luonnehti, että veropäivä antaa suomalaisille illuusion siitä, että toimimme läpinäkyvästi.
Toimittaja huomauttaa, että veropäivänä suomalaiset mediat eivät uutisoi vain siitä, kuka julkisuudenhenkilö on rikas ja kuka köyhä.
Veropäivänä puhutaan myös siitä, ketkä maksoivat paljon veroja ja ketkä pyrkivät välttelemään verojen maksua. Toimittajan haastattelemien henkilöiden mukaan suomalaiset eivät pidä säännöistä luistajista.
– Kukaan ei ajattele, että on mahdollista, että joku kehtaa asua Suomessa ja törkeästi yrittää välttää veronmaksua, kommentoi filosofi Esa Saarinen.
Vielä jutun lopuksi amerikkalaistoimittaja kertoo, että useiden haastatteluidensa aikana suomalaiset ilmaisivat olevansa hämmentyneitä siitä, miten presidentti Donald Trump on kieltäytynyt julkistamasta veroilmoitustaan.