Suomi on verotietojen kummajainen – tätä hyötyä "hieman perverssistä" tavasta on

Suomessa veropäivällä on pitkät perinteet, ja suurin osa kansalaisista hyväksyy verotietojen julkistamisen. 

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on kuitenkin harvinaisuus: esimerkiksi suurimmassa osassa Euroopan maita verotietoja ei julkaista, koska niiden katsotaan kuuluvan yksityisyydensuojan piiriin. 

– Suomessa verotietojen julkisuus nähdään tärkeänä osana avoimen yhteiskunnallisen keskustelun perustaa, kertoo Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Hannikainen.

Lue myös: Miki Kuusi on Suomen suurituloisin – katso lista 100 kovatuloisimmasta

Suomen tavoin verotietoja julkaistaan esimerkiksi Ruotsissa sekä Norjassa. 

Norjassa verotiedot ovat nähtävillä Suomea laajemmin: käytössä on verkkopalvelu, jossa julkistetaan nettotulojen ja verojen määrän lisäksi myös postinumero, syntymäaika ja kunta. 

Suomessakin vain osa verotustiedoista on julkisia, ja tietoja voi hakea esimerkiksi vain maakunnittain, ei kuntakohtaisesti. Lisäksi julkisia verotietoja ei saa Verohallinnon nettisivuilta, vaan niitä voi pyytää puhelimitse tai katsella Verohallinnon toimipisteessä asiakaspäätteellä. 

Käytännössä verotiedot ovat kuitenkin helposti saatavilla eri medioiden uutisoinnin ja verokoneiden ansiosta.

Verotiedot ovat salaisia myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa osa poliitikoista julkaisee verotietonsa vapaaehtoisesti.

Lue lisää: Kansanedustajien tulokuninkaaksi nousi SDP:n Aki Lindén

– Kyse on tasapainottelusta verotietojen yhteiskunnallisen merkityksen ja henkilön yksityisyydensuojan kanssa, Hannikainen sanoo.

Vuoteen 2009 asti Suomessa julkista tietoa oli myös henkilön asuinkunta. Nykyisin tiedot saa vain maakuntatasolla, koska eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan tietojen julkaisu asuinkunnan tarkkuudella saattoi vaarantaa turvakiellon saaneiden turvallisuutta.

"Kuvastaa taloudellisen vallan jakautumista"

Hannikainen pitää verotietojen julkaisemista tärkeänä muun muassa siksi, että ne kuvastavat taloudellisen vallan jakautumista yhteiskunnassa.

– Mitä suurituloisempi henkilö on, sitä enemmän hänellä on taloudellista valtaa, ja siten myös vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Verotiedot kuvastavat myös verotaakan jakautumista eli sitä, miten yksityishenkilöt ja yritykset osallistuvat yhteiskunnan rahoittamiseen, Hannikainen kertoo.

Lisäksi verotietojen avoimuus voi pienentää houkutusta veronkiertoon.

Suomessa verotietojen julkisuudella on pitkät perinteet. Kunnallisverotuksessa verotietoja on julkaista jo 1800-luvulta lähtien. Nykyisessä laajuudessaan verotiedot ovat olleet julkisia 1960-luvulta lähtien.

Verotietojen julkisuudella on Suomessa myös laaja poliittinen tuki. Nykyinen tasavallan presidentti, silloinen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb tosin ihmetteli vuonna 2013 julkaisemassaan tviitissä yksityishenkilöiden verotietojen julkistamista kuvaillen sitä "hieman perverssiksi".

Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista hyväksyy verotietojen julkisuuden. Samalla yli puolet suomalaisista pitää kuitenkin verotietojen julkistamista turhana mediakarnevaalina, joka ruokkii tirkistelynhalua. 

Lue myös: Näin Yle-pomot tienaavat – yhtiö ilmoitti eilen massiivisista muutosneuvotteluista

– Kyllähän siihen liittyy myös tirkistelyaspekti. Aina verotietoja ei tutkita siksi, että ollaan kiinnostuneita niiden yhteiskunnallisista merkityksistä, Hannikainen sanoo.

Hän sanoo kuitenkin pitävänsä verotietojen julkistamista ja mediauutisointia perusteltuna.

– Ainakin silloin, kun mediassa käsitellään yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa olevien verotietoja. Ilman niiden julkistamista taloudellisen vaikutusvallan jakautuminen yhteiskunnassa voisi jäädä pimentoon.

Hannikainen kertoo itse seuraavansa verotietoja lähinnä uutisotsikoiden tasolla. 

– En muista, milloin olisin verokonetta viimeksi käyttänyt. Naapurin tai opiskelukaverin verotietoja en ole tsekannut.