Suomessa asuva kreikkalainen Akis Staboulis pitää eilisissä parlamenttivaaleissa valtaan nousseen Syriza-puolueen vaalilupauksia haastavina toteuttaa.
Vasemmistopuolue on haalinut ääniä puhumalla erityisesti heikoimmassa asemassa olevien puolesta. Syriza on penännyt talouskurin löyhentämistä, minimipalkkojen nostamista ja ilmaista terveydenhuoltoa köyhille.
– Kuulostaa mukavalta, mutta mistä saadaan rahat toteuttaa kaikki uudistukset? Yksinkertaista matematiikkaa, ravintola Perhossa opettajana työskentelevä Staboulis tiivistää.
Velkahelpotukset vaikea rasti
Staboulisin mukaan terveydenhuoltouudistukset ja minimipalkan nosto ovat uudistuksia, joihin Syriza ehkä pystyy, mutta velkahelpotukset EU:lta ovat eri mittakaavan haaste.
– Ihmisten pitäisi muuttua. Pitäisi hyväksyä se, että ei valtio voi aina tehdä asioita meidän puolesta. Olisi mietittävä, mitä me voimme tehdä, jotta valtio saisi riittävät tulot.
– Pimeä työ pitäisi kitkeä pois, kuitti pitäisi saada rehellisesti. Ihmisten pitäisi saada tehdystä työstä normaalipalkka, ja työnantajan huolehtia, että työntekijöiden sosiaaliturvamaksut maksetaan. Kreikan hyvä veli -järjestelmä valtiossa ja yhteiskunnassa pitäisi lopettaa.
Korruptio juurtunut syvälle
Staboulis sanoo kuitenkin ymmärtävänsä kreikkalaisia, jotka äänestivät Syrizaa. Korruptio on yhteiskunnassa syvällä ja luottamus päättäjiin on mennyt.
– He ajattelevat, etteivät ole ottaneet mitään velkaa. Jos valtio on ottanut velkaa, ja raha on mennyt korruptoituneisiin politikkoihin, niin ei se ole kansan asia maksaa sitä takasin. Kun puhuu kadunmiesten kanssa, niin kuulee hyvin radikaaleja ajatuksia, myös Euroopan vastaisia.
Staboulis kuitenkin muistuttaa, että 62 prosenttia kreikkalaisista äänesti jotain muuta puoluetta kuin Syrizaa.
– Voi olla, että vaalitulos heijastelee kreikkalaisten väsymystä jo viisi vuotta kestäneisiin säästätoimiin talouskriisin aikana. Ehkä kreikkalaisille on ollut hieman epäselvää, miksi uudistukset ovat niin tärkeitä. Ehkä yhteiskunnallinen keskustelu säästötoimista ja uudistusten tarpeellisuudesta on jäänyt puuttumaan, Päivi Pohjanheimo ulkoministeriöstä arvioi.
Pohjanheimo painottaa, että Kreikka tarvitsee nyt ennen kaikkea vakautta.