Suomen työelämässä nähdään selkeää jakautumista hyviin ja rankkoihin töihin. Tilastokeskuksen tutkijat ovat erotelleet erilaisia palkansaajien työoloprofiileita, joiden perusteella miehet ovat yleisemmin hyvissä töissä kuin naiset.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
6:56
Uupumuksen merkit voi tunnistaa.
Työolojen laadun mittaaminen tuotti viisi työoloprofiilia: hyvät työt, suorittavat kelpo työt, kiireen pilaamat työt, kuormittavat työt ja suorittavat rankat työt.
Suurin ero sukupuolten välillä näkyy hyvissä töissä, joissa miehistä on 42 prosenttia mutta naisista 28 prosenttia. Naiset tekevät miehiä useammin myös kiireen pilaamia, kuormittavia ja suorittavia rankkoja töitä.
– Miesten ja naisten kokemuksissa on tapahtunut eriytymistä, kun ne ovat aikaisemmin pikemminkin lähentyneet toisiaan, summaa erikoistutkija Hanna Sutela.
Sutela ja Jere Immonen ovat ottaneet työolojen laadun mittaamisessa huomioon kehittymis- ja vaikuttamismahdollisuudet, sosiaalisen ympäristön, työaikojen joustavuuden, fyysisen ympäristön sekä työn intensiivisyyden, kuten kiireen ja henkisen rasittavuuden.
Profiloinnin aineistona on Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimus, jonka käyntihaastatteluissa saatiin 4 110 vastausta. Palkansaajat jaettiin erityyppisiin ryhmiin Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin Job Quality -mallin mukaan.
Ammatti ei määrää viihtymistä
Työprofiileista hyvien töiden ryhmä on suurin ja kattaa 35 prosenttia palkansaajista. Ryhmässä kaikki työolojen laatutekijät ovat plussalla. Kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat keskimääräistä paremmat, työajat joustavat ja työyhteisössä hyvä ilmapiiri. Fyysinen ja henkinen rasitus jää vähäiseksi. Ryhmässä on mukana johtajien ja toimihenkilöiden lisäksi monia muita ammatteja kirvesmiehistä tarjoilijoihin.
Suorittavia kelpo töitä tekee vajaa viidennes palkansaajista. Mukana on esimerkiksi prosessi-, kuljetus-, palvelu- ja hoivatyöntekijöitä. Työajat eivät juuri jousta, työ on usein fyysisesti raskasta tai siihen sisältyy fyysisiä haittatekijöitä. Yhteishenki on kuitenkin hyvä, eivätkä kiire tai henkinen kuormitus juuri paina.
Lue myös: "Tavoitteet pitää saavuttaa, muuten omatunto kärsii" – MTV Uutiset keräsi ihmisten huolia työelämästä, näin asiantuntijat vastaavat
Kiireen pilaamissa töissä kaikki muut työelämän laatutekijät ovat kunnossa, mutta työtä haittaa henkinen rasitus. Koulutustaso on ryhmistä korkein. Mukana on esimerkiksi johtajia, erityisasiantuntijoita, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä.
Myös kuormittavissa töissä koetaan henkistä rasitusta. Työajat ovat joustavat eikä työ ole fyysisesti raskasta, mutta kehitys- ja vaikutusmahdollisuuksia tai sosiaalista tukea ei juuri saa. Työn organisoinnissa voi olla puutteita ja työn imu vähäistä. Ryhmään kuuluu esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, myynti- ja projektipäälliköitä, sairaanhoitajia ja opettajia.
Joka viides palkansaaja tekee suorittavia rankkoja töitä, joissa kaikki mittarit ovat punaisella. Työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta eivätkä työajat jousta. Mukana on esimerkiksi siivoojia, varastotyöntekijöitä ja lastentarhanopettajia.
Hyviä töitä monella alalla
Myönteistä on, että noin puolella palkansaajista työolot ovat suotuisat. Miehistä noin 60 prosenttia tekee hyviä tai suorittavia kelpo töitä, naisista 46 prosenttia.
Tutkijoiden mukaan lisäksi joka kuudennella asiat olisivat erittäin hyvin, ellei henkinen kuormitus pilaisi työssä viihtymistä. Vajaalla kolmanneksella työolot ovat hyvin kuormittavia.
Vaikka työelämä tarjoaa myös voimavaroja, kuten kehittymistä omassa työssä, kiire näyttää pitkälti kumoavan niiden myönteisen vaikutuksen.
Lue myös: Etlan tutkimus: Sosiaaliset ihmiset päätyvät todennäköisemmin töihin julkiselle puolelle, järjestelmälliset yksityiselle
Iloinen yllätys tutkijoille oli kuitenkin se, että hyvien töiden ryhmä kattaa laajasti kaikki ikä-, koulutus-, ammatti- ja sosioekonomiset ryhmät. Tämä todistaa Sutelan mukaan sen, että laadukkaat työolot voivat toteutua monenlaisissa töissä.
– Hyvät työt eivät ole varattuja vain korkeasti koulutetuille siistiä sisätyötä tekeville. Kaikissa töissä voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin.
Haastatteluiden perusteella esimerkiksi myyjiä ja lähihoitajia sijoittuu sekä hyvien että rankkojen töiden ryhmiin.
Lisäkoulutus innostaa
Lemmikkitarvikeketju Musti ja Mirri on noussut monena vuonna kärkisijoille Suomen parhaiden työpaikkojen Great Place to Work -listalla. Myös Tampereen myymälöissä työskentelevät Hanna Salastaro ja Iida Salmi kertovat viihtyvänsä työssään. Mieluisaa heille on esimerkiksi se, että yritys tarjoaa tilaisuuksia lisäkoulutuksiin.
– Opiskelen parhaillaan eläintenkouluttajaksi oppisopimuksella, kertoo yrityksessä kuutisen vuotta sitten aloittanut Salmi.
Kymmenen vuotta Mustissa ja Mirrissä työskennellyt Salastaro puolestaan on suorittanut myymäläpäälliköille tarkoitetun liiketalouden erikoisammattitutkinnon. Tällä haavaa hän opiskelee työn ohella myös tradenomiksi ammattikorkeakoulussa.
Lue myös: Kysely: Miehet havaitsevat työpaikoillaan enemmän syrjintää kuin naiset
Myyjillä on mahdollisuus suorittaa esimerkiksi liiketalouden perustutkinto. Tarjolla on myös koulutusta esimerkiksi trimmauksesta ja asiakaspalvelusta sekä tuotekoulutusta.
– Kehittymismahdollisuuksia järjestetään, mutta toisaalta koulutuksiin ei pakoteta. Jokaisen osaamista myös hyödynnetään. Jos osaa ja haluaa vaikka leikata lemmikkien kynsiä, se onnistuu, Salmi mainitsee.
Kaksikko kehuu myös työyhteisön hyvää yhteishenkeä. Kiirekään ei juuri kiusaa. Hektiset hetket voidaan kuitata huumorilla. Ja jos osa kuormasta on purkamatta työpäivän päättyessä, hommaa voi jatkaa seuraavana päivänä.
6:15
Ammatteja katoaa – kuka pärjää?