Talouselämä uutisoi kesäkuussa varoituksesta, jonka Ilmalämpöpumppuja maahantuova Scanoffice Oy oli julkaissut verkkosivuillaan.
– Suomen markkinoille rinnakkaismaahantuodaan Etelä-Euroopan markkinoille suunniteltuja Mitsubishi Electric -malleja, joiden toimintaa ei tehdas takaa Pohjolan oloissa, kerrotaan Scanofficen verkkosivuilla.
Scanofficen ja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Sandberg arvioi, että asia voi koskea vuosittain jopa tuhansia Suomeen tuotavia ilmalämpöpumppuja.
Sandbergin mukaan muille alueilla tarkoitetuista laitteista voi puuttua ulkoyksikön sulatusvesivastus, joten niitä jälkiasennetaan Suomessa.
–Jos meillä on pakkasta vaikka 25 astetta, ja tehdas takaa laitteen toiminnan -10 tai -16 asteeseen, eihän se tehdas pysty enää vastaamaan siitä tuotteesta. Toinen asia on, että jos tehdään jälkiasennuksia, onko sulatusvesikaapelit asennettu oikein.
Scanofficen mukaan Etelä-Euroopan ilmalämpöpumppumalleja on myynnissä ”jopa nimekkäissä rautakaupoissa.”
Ilmiö tuttu LähiTapiolassa
Talouselämä kysyi vakuutusyhtiöiltä, onko niissä havaintoja Suomeen tuoduista Etelä-Euroopan ilmalämpöpumpuista. Asia ei ole tuntematon Lähi-Tapiolan korvauspäällikkö Jussi Korpelaiselle.
– Silloin kun ilmalämpöpumput alkoivat yleistymään vahvasti, meilläkin tuli vastaan vahinkoja, joissa taustalla oli juurikin sinne Etelä-Euroopan olosuhteisiin tarkoitettu laite. Asia ilmeni niin, että puuttui sulatusyksikkö. Ulkoyksiköt sitten jäätyivät talvella, Korpelainen kertoo.
Korpelaisen mukaan on kuitenkin mennyt kymmenen vuotta siitä, kun asia oli enemmän esillä vahinkotapauksissa.
Vaikka asia ei ole noussut viime vuosina merkittävästi esiin Lähi-Tapiolassa, ei Korpelainen lähde epäilemään Scanofficen tietoja.
Hänen mukaansa yksittäiset ongelmat eivät aina nouse välttämättä ainakaan heti huomioon vahinkomassasta.
”Vakuutus ei korvaa”
Jos sulatusyksikkö puuttuu, ei ilmalämpöpumppu kestä Korpelaisen mukaa Suomen talvessa. Korpelaisen mukaan vakuutusehtojen kannalta ratkaisevaa on, että laite on asennettu oikein ja se kestää Suomen olosuhteissa.
– Meidän kannaltamme ei ole merkitystä sillä, onko laite ollut alunperin sellainen vai onko siitä tehty sellainen jälkiasennuksin.
Jälkiasennuksiin voi kuitenkin liittyä kuluttajan kannalta eräs riski. Vakuutus ei lähtökohtaisesti korvaisi asennusvirheestä johtuvaa vahinkoa edes silloin, kun sulatusvesivastuksen asennustyön olisi tehnyt alan ammattilainen.
– Jos osoittautuisi, että vastuksen jälkiasennuksessa on tapahtunut virhe, sellaista vahinkoa vakuutus ei korvaa.
Pohjolassa ei tietoa
Pohjola Vakuutuksesta kerrotaan Talouselämälle, että siellä ei ole tiedossa vahinkoja, jotka olisivat aiheutuneet Etelä-Euroopan markkinoille suunnattujen ilmalämpöpumppujen rikkoutumisista.
– Peruslähtökohta on, että kotivakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Maarika Vauhkonen kertoo.
Vauhkonen muistuttaa, että vakuutuksiin liittyy rajoitusehtoja.
– Jos ulkoyksikön sulatusvesivastuksen jälkiasennuksessa on tehty virhe ja tämä virhe on syy vahinkoon, rajoitusehdon mukaisesti vahinko ei ole korvattava. Mutta epäysperuste on siis ehtojen mukaisesti asennusvirhe. Sillä, että kyseessä olisi Etelä-Euroopan markkinoille tarkoitettu tuote, ei asiassa ole merkitystä, Vauhkonen kertoo.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Seppo Niemi ei katsonut, että Etelä-Eurooppaan tarkoitettuihin ilmalämpöpumppuihin liittyisi turvallisuusongelmia.
Niemi muistutti, että Scanofficella on omat intressinsä asiassa.