Suomessa syntyy nyt aivan uudenlaista kulttuuria – tällaista on kansanperinne 2.0

Näin kertoo kulttuurin tutkija Kaarina Koski. Hän perehtyy hiljattain julkaisemassaan teoksessaan Kansanperinne 2.0 nykykulttuurin ilmiöiden tutkimukseen. 

Esimerkiksi somevideoita, videopelaamista ja nettimeemejä voi tarkastella kansanperinteenä. 

– Meemithän mitä puhtaimmillaan ovat nykyajan folklorea, Koski toteaa.

Folklorella viitataan kansanperinteeseen eli esimerkiksi kansanomaisiin käytäntöihin, uskomuksiin, asenteisiin ja tapoihin. 

Meemeille ominaisia tekijöitä ovat kulttuurinen omaehtoisuus – aivan kuten folkloressakin. Kulttuurinen asema on huomattava, vaikka meemit mielletäänkin usein hetkelliseksi ja merkityksettömäksi ajantappamiseksi.

– Meemit ovat hirveän tehokkaita vaikuttamaan. Jotkut puhuvat meemien vaaroistakin, sillä niillä pystyy aika helpolla vaikuttamaan ihmisiin. Etenkin, kun niissä on usein humoristinen vire, niin niillä menee jakeluun asenteita ihan huomaamattakin. 

Koski ei kuitenkaan halua nähdä kansanperinteen jatkumista sosiaalisessa mediassa ensisijaisesti uhkana, sillä epämääräisyys kansanperinteen ympärillä on aina ollut läsnä. 

– Aikaisemmin kansanperinne eli hämyisissä maalaiskylissä. Yhteisöt muodostuvat nykyään eri tavalla. 

Metsäjoogaa ja digikauhua

Digiaikaan siirtynyt ihmiskunta kohtaa Kosken mukaan digikauhua eli "creepypastaa". Tällä tarkoitetaan usein kauhukertomuksia, jotka saavat uusia kierroksia internetissä. Tämänkin voi tulkita eräänlaiseksi osaksi kansanperinnettä.

– Se on yhteistä tarinankerrontaa, johon yleensä ihmiset lisäävät omiansa. Digikauhu leikittelee toden ja fiktion välisyydellä. 

Kansanperinne 2.0 sisältää myös yllättävämpiä kulttuurin muotoja. Vastapainoksi internetmeemeille Koski mainitsee metsäjoogan, joka liittyy hänen mukaansa vahvasti nykyaikaiseen henkisyyteen.

Metsäjooga ei ole välttämättä monellekaan suomalaiselle tuttu harrastus, mutta sen voi silti nähdä osana suomalaista kansanperinnettä.

– Kaikkihan tietävät, mitä jooga on. Metsäjoogassa suomalaista mytologiaa on hyödynnetty siten, että siinä on Väinämöiseen ja Joukahaiseen liittyviä asentoja. Kirjassa tutkitaan sitä, että millä tavalla tätä muinaisuutta rakennetaan niin, että siinä on aineksia myös kansainvälisestä uushenkisyydestä.

Minkälainen voisi olla Kansanperinne 3.0? Katso artikkelin videolta.