Suomessa ymmärretään tahallaan väärin toisten sanomisia

Enemmistö suomalaisista katsoo, että Suomessa ymmärretään tahallaan väärin toisten sanomisia ja kiivaillaan. Asia käy ilmi kyselytutkimuksesta, jonka teetti Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS).

Kyselyn tulosten mukaan suomalaiset pitävät tämän hetken poliittisyhteiskunnallista viestintäilmapiiriä surkeana. Tyytymättömyys kohdentuu niin poliitikkoihin, mediaan kuin kansalaisiin itseensäkin.

Liki 90 prosenttia vastaajista on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toistensa sanomisia ja puhuvat toistensa ohi. Näkemys on voimistunut entisestään viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Kiihkomieliset reaktiot ja mielipiteiden jyrkkyys myös jarruttavat halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nykyisin kolme neljästä kokee, että suomalainen yhteiskunnallinen keskustelukulttuuri on kohtuuttoman kärjistynyttä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa paheksutaan ja tuomitaan liian herkästi.

Yli puolet suomalaisista sanookin arastelevansa osallistua keskusteluun ajankohtaisista poliittisista asioista.

Myös medialle sapiskaa

Mediallakin on kyselyn tulosten valossa syytä peiliin katsomiseen. Liki yhdeksän kymmenestä kansalaisesta arvioi, että klikkiotsikoillaan media kärjistää ja liioittelee tarpeettomasti käsittelemiään asioita. Väittämän on valmis allekirjoittamaan selvä enemmistö kaikissa väestöryhmissä.

Suomalaisista hieman yli puolet on niin ikään valmis ainakin jossain määrin hyväksymään väittämän siitä, että perinteinen media (lehdistö, tv ja radio) vääristää tarkoituksella puolueiden ja poliitikkojen viestejä.

Runsas kolmannes suomalaisista uskoo, että lehdistö, tv ja radio käsittelevät liian helläkätisesti ja kiltisti poliittisten päättäjien aiempia sanomisia ja tekemisiä. Toisaalta joka toinen kiistää tuon väitteen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaaman tutkimuksen toteutti Kantar Public. Aineisto on koottu hieman yli tuhannella haastattelulla syyskuussa Gallup Kanavalla. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös:

    Uusimmat