Suomesta on kadonnut parissa kymmenessä vuodessa 15 miljoonaa lintua – tästä syystä lintututkija on asiasta erityisen huolissaan

Taustalla on keväällä nähty epätavallinen takatalvi, joka paitsi vaikeutti pesintää, myös hankaloitti lintujen ruuan etsimistä. 

– Kun lunta satoi 10-15 senttiä, pesät peittyivät lumella.  Se oli aika karu tapa lopettaa pesiminen, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti ja Luontopaneelin jäsen Aleksi Lehikoinen.

Hänen mukaansa lintuemojen piti takatalven koittaessa päättää, yrittääkö jatkaa pesimistä. Ensisijalla oli kuitenkin oma hengissä selviytyminen ja valtaosa Suomeen jo ehtineistä muuttolinnuista jätti pesimisen kesken. 

Pesintöjen epäonnistumisen lisäksi lumiset olosuhteet johtivat aikuisten lintujen korkeaan kuolleisuuteen. 

Lue myös: Lintujen laulu on muuttunut Suomessa, ja se tietää pahaa

Lintukannat pienentyneet koko 2000-luvun 

Takatalvien vaikutukset lintukantoihin ovat väliaikaisia, mutta Suomen runsaslukuisimpien lintulajien määrät ovat laskeneet jatkuvasti vuosituhannen vaihteesta lähtien. Punarinnan ja räkättirastaan lisäksi pajulinnun, peipon, vihervarpusen ja harmaasiepon kannat olivat tänä kesänä alhaisimpia koko 2000-luvulla. 

– Suomen runsaslukuisimmasta kymmenestä lajista kuudella menee huonosti. Niiden määrien osalta ollaan pohjalukemissa, Lehikoinen kertoo. 

Kuuden yleisimmän lajin väheneminen tarkoittaa yhteenlaskettuna 7,5 miljoonaa lintuparia eli 15 miljoonan lintuyksilön katoamista Suomesta parinkymmenen vuoden aikana. 

Samanaikaisesti eteläiset lintulajit kuten mustapääkerttu ja sepelkyyhky sen sijaan runsastuvat.

Lehikoisen mukaan suunta on huolestuttava, sillä linnuilla on tärkeä rooli ekosysteemissä. Ne muun muassa kuljettavat siemeniä ja syövät hyönteisiä. 

– Jos tällaiset runsaslukuiset lajit rupeavat vähenemään, niin se kertoo yleensä laaja-alaisesta muutoksesta meidän elinympäristössämme, Lehikoinen kertoo. 

Lue myös: Birdlife varoittaa munarosvoista – soita 112

Maankäytöllä suuri merkitys

Lehikoinen kertoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa lintukantoihin, mutta vielä suurempi merkitys on ihmisen toiminnalla. Ihmisen maankäytön myötä lintujen elinympäristöt ovat köyhtyneet. Siksi EU:n viime viikolla hyväksymä ennallistamisasetus on hyvä uutinen Suomen lisäksi koko Euroopan lintukantojen kannalta

– Ennallistamisasetuksella on keskeinen merkitys monien eri ympäristöjen lintulajeille. Esimerkiksi maatalousympäristön, metsien, peltojen ja soiden lintulajistoa ja lintukantoja pystytään elvyttämään ennallistamisasetuksen myötä, Lehikoinen kertoo.