Maailmanlaajuisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi on uusimmassa BirdLife Internationalin arviossa todettu 14 uutta kahlaajalajia. Lisäksi kahden kahlaajalajin uhanalaisuusluokkaa on korotettu.
Suomessa pesivistä lajeista jänkäsirriäinen on nyt maailmanlaajuisesti vaarantunut, karikukko ja suosirri silmälläpidettäviä. Lisäksi Suomen läpi muuttavat tundrakurmitsa ja kuovisirri on nyt luokiteltu vaarantuneiksi lajeiksi.
Suomessa jänkäsirriäisiä pesii tuoreimpien arvioiden mukaan noin 18 000 paria. Koko maailman kanta on arvioitu enintään 40 000–50 000 pariksi.
– Jänkäsirriäinen on Suomen erityisvastuulaji. Reilu kolmannes maailman ja 75 prosenttia EU:n jänkäsirriäisistä pesii Suomessa, toteaa BirdLife Suomen tutkimus- ja suojelujohtaja Teemu Lehtiniemi tiedotteessa.
Soiden ennallistaminen auttaisi
Jänkäsirriäisen kanta on pienentynyt maailmanlaajuisesti yli 30 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Taantumisen syyt ovat osin epäselvät, mutta soiden tilan heikkeneminen ojituksen vuoksi on vähentänyt lajille sopivaa pesimäympäristöä erityisesti Suomessa. Ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset ovat tuhonneet lajille sopivia levähdysalueita ja talvehtimispaikkoja.
–Jänkäsirriäisen suojeluun ja tutkimukseen täytyy panostaa nykyistä enemmän. Laji hyötyy soiden ennallistamisesta. EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolla voidaan parantaa jänkäsirriäisen ja monen muun uhanalaisen lajin selviämistä sekä Suomessa että ulkomailla. Muuttolinnut eivät tunne maiden rajoja. Tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä, Lehtiniemi korostaa.
Soiden ennallistaminen auttaisi jänkäsirriäistä. Kuvassa ennallistettu suo.
Karikukko ja suosirri taantuvat
Karikukko on taantunut sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa. Suomessa se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Pääasiassa saaristossa pesivän karikukon vähenemisen taustalla on useita syitä, kuten pesimätuloksen heikkeneminen ja elinympäristöjen tuhoutuminen. Myös vieraspeto minkin on todettu haittaavan karikukon pesintää.
Suosirrin maailmankanta on taantunut tällä vuosituhannella vähintään viidenneksellä. Suomessa suosirrejä pesii kahdella alueella. Lapin tuntureilla pesivä alalaji on luokiteltu kansallisesti silmälläpidettäväksi. Perämeren ja Pohjanlahden rantaniityillä paikoittain pesivä alalaji on puolestaan erittäin uhanalainen.
Lintujärjestö vaatii toimia
Maailman suurin lintujärjestö BirdLife International julkisti uusien uhanalaisten kahlaajalajien luettelon YK:n luontokokouksen COP16:n yhteydessä Kolumbiassa. Kokouksen tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen. Muuttolintujen suojelussa rajat ylittävä yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, sillä kaikki nyt uhanalaislistalle nostetut kahlaajat ovat muuttolintuja, joista useimmat sukkuloivat jänkäsirriäisen tavoin eri mantereiden väliä kahdesti vuodessa.
– COP16-kokouksen pitää saada valtiot tukemaan kaksi vuotta sitten tehtyjä sitoumuksia, jotta lintukantojen katastrofaalinen taantuminen saadaan kääntymään käytännön toimilla. Tarvitaan suurempia panostuksia uhanalaisten lajien elvyttämiseen sekä maa- ja vesialueiden suojeluun. Ruoka- ja energiatuotannon sekä teollisuuden rakenteita täytyy muuttaa, ja tätä pitää tukea riittävällä rahoituksella. Muuttolintujen väheneminen yhdistää eri maiden ja eri maanosien ihmisiä. Se on vahva symboli tämän hetken epäonnistumisille, toteaa BirdLife Internationalin pääsihteeri Martin Harper.
Maailman noin 11 000 lintulajista jo 2 300 on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.