Saksan Münchenissä on tänään käynnistynyt kolmipäiväinen turvallisuuskonferenssi, jossa pöydällä ovat monet Ukrainan kohtalonkysymykset.
Münchenin turvallisuuskokoukselta on etukäteen odotettu erityisesti Ukrainan tärkeimmän yksittäisen tukijavaltion Yhdysvaltojen uuden hallinnon rauhansuunnitelmaa, jolla liki kolme vuotta jatkunut Ukrainan laaja sota tuotaisiin päätökseensä.
Ennakkoon kerrotut tiedot Yhdysvaltain näkemyksistä eivät ole olleet rohkaisevia Ukrainan kannalta.
Presidentti Donald Trump soitti keskiviikkona pitkän puhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille ennen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa puhumista.
Uhkakuva siitä, että Yhdysvallat neuvottelee Venäjän kanssa eurooppalaisten päiden yli, näytti toteutuvan.
Mitä kaikkea tiedetään mahdollisen rauhansuunnitelman sisällöstä ja tulevista neuvotteluista? STT kokosi oleelliset tiedot.
Ketkä kaikki ovat paikalla?
Münchenissa ovat Yhdysvaltain hallinnosta paikalla ainakin varapresidentti J. D. Vance, ulkoministeri Marco Rubio sekä Ukrainan ja Venäjän erityislähettiläs Keith Kellogg.
Ulkoministeri Rubiota kuljettanut lentokone kärsi mekaanisen vian, jonka vuoksi se joutui kääntymään takaisin Yhdysvaltoihin perjantaina, paikallinen media kertoi DW:n mukaan.
Rubion kerrottiin saapuvan toisella lennolla.
Ukrainan presidentti Zelenskyin on määrä tavata USA:n edustajia kokouksen aikana.
Suomesta kokoukseen osallistuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan kärkikaarti.
Presidentti Alexander Stubbin, ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ohella konferenssiin saapuu myös pääministeri Petteri Orpo (kok.), jonka osallistumisesta kerrottiin eilen lyhyellä varoitusajalla.
Aiemmin oli uutisoitu, että Orpo olisi jättämässä konferenssin väliin. Suunnitelmien muutoksesta ilmoitettiin sen jälkeen, kun tietoja Yhdysvaltojen uuden hallinnon Ukraina-kannoista tuli tällä viikolla julkisuuteen.
Paikalla Münchenissa on kaikkiaan yli 60 valtiojohtajaa, kertoo muun muassa ukrainalaismedia UNN.
Keskustellaanko Venäjän kanssa?
Turvallisuuskonferenssia isännöivän Saksan hallituksen edustaja kertoi aiemmin tällä viikolla, että Münchenissa tuskin nähdään vielä suoranaista läpimurtoa sodan saattamisessa päätökseensä.
– En ole nähnyt mitään konkreettisia merkkejä siitä, että ratkaisevaa askelta olisi näköpiirissä, tiedottaja Steffen Hebenstreit sanoi lehdistötilaisuudessa keskiviikkona.
Yhdysvaltain presidentti Trump kertoi toimittajille torstaina turvallisuuskonferenssin aattona, että Münchenissa käytäisiin "korkean tason edustajien" välisiä kolmikantakeskusteluja Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan välillä, kertoi muun muassa BBC.
– Venäjä on siellä meidän väkemme kanssa. Ukraina on muuten myös kutsuttu. En ole varma, kuka siellä on mistäkin maasta, mutta korkean tason ihmisiä Venäjältä, Ukrainasta ja Yhdysvalloista, Trump sanoi.
Ukrainan edustaja on kuitenkin sanonut, ettei heillä ole aikeita osallistua tällaiseen tapaamiseen Münchenin kokouksessa.
Presidentti Zelenskyin neuvonantajan Dmytro Lytvynin mukaan maan liittolaisten kanssa pitää ensiksi sopia yhteisestä kannasta ennen kuin tällaisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa voidaan lähteä, kertoo DW.
Konferenssin järjestäjät kertoivat perjantaina BBC:lle, että tapahtumaan ei ole lähetetty venäläistä delegaatiota.
Järjestäjien mukaan on mahdollista, että venäläiset tapaavat yhdysvaltalaisten kanssa kokouspaikan ulkopuolella, mutta he epäilivät sitä, että Saksa olisi myöntänyt viisumeita Venäjän edustajille.
Miten käy Ukrainan Nato-haaveen?
Yhdysvallat järkytti aiemmin tällä viikolla eurooppalaisia liittolaisiaan, kun Trumpin hallinto näytti tekevän merkittäviä myönnytyksiä Venäjälle jo ennen kuin neuvotteluja on virallisesti edes aloitettu.
Puolustusministeri Pete Hegseth kutsui Ukrainan tavoitetta Nato-jäsenyydestä ja miehitettyjen alueiden palauttamisesta "epärealistisiksi".
Sulkemalla oven Ukrainan Nato-jäsenyydeltä ja sallimalla pysyvät aluemenetykset Ukrainalle Yhdysvallat näytti antavan Venäjälle kaksi sen tärkeintä vaatimusta ilman vastavuoroisia myönnytyksiä Kremliltä. Neuvottelutaktiikkaa arvosteltiin Euroopassa.
Torstaina Hegseth vaikutti pehmentävän kantaansa kritiikkiryöpyn jälkeen, kertoi Washington Post.
– Näitä neuvotteluja johtaa presidentti Trump. Kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä keskusteluissa Vladimir Putinin ja Volodymyr Zelenskyin kanssa. On yksin vapaan maailman johtajan – presidentti Trumpin – päätettävissä, mitä hän sallii tai ei salli, Hegseth sanoi torstaina.
Heti perään presidentti Trump sanoi toimittajille Valkoisessa talossa, ettei usko Venäjän suostuvan siihen, että Ukraina liittyisi Natoon.
– En usko sellaista tapahtuvan, Trump sanoi.
Uuden Nato-maan jäsenyys vaatii muodollisesti jokaisen jäsenvaltion hyväksynnän. Sotilasliiton suurimpana sotilasmahtina ja diplomaattisena supervaltana Yhdysvaltain sana on kuitenkin painavin liittokunnan asioista päätettäessä.
Natoon ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön nuivasti suhtautuvan Trumpin toinen kausi on epävakauttanut Naton tulevaisuudennäkymiä.
Perjantaina toisen merkittävän Nato-maan Britannian pääministeri Keir Starmer kertoi puhelimessa Zelenskyille Britannian olevan yhä sitoutunut siihen, että Ukraina on "peruuttamattomalla polulla" kohti Nato-jäsenyyttä.
Kyseistä sanamuotoa käytettiin Nato-jäsenten kesken yleisesti vielä viime vuonna Yhdysvaltain edellisen presidentin Joe Bidenin hallintokaudella ja Jens Stoltenbergin ollessa vielä Naton pääsihteeri.
Naton uusi pääsihteeri Mark Rutte sanoi torstaina, ettei Ukrainalle ole missään vaiheessa luvattu jäsenyyttä.
Millaiset turvatakuut Ukrainalle?
Ehkä suurin kysymys Ukrainan tulevaisuuden kannalta on se, millaisia sodanjälkeisiä turvatakuita maa saa länsiliittolaisilta, jos se ei pääse sotilasliitto Naton ja sen viidennen artiklan suojan alaiseksi.
Yhdysvallat on antanut osin ristiriitaisia lausuntoja siitä, millainen rooli sen sotilaallisella voimalla olisi Ukrainan rauhansuunnitelman toteuttamisessa ja turvatakuissa, joilla Venäjää estettäisiin aloittamasta uutta sotaa myöhemmin.
Puolustusministeri Hegseth kielsi tällä viikolla kategorisesti, että yhdysvaltalaisjoukkoja lähetettäisiin Ukrainaan osana mitään rauhansuunnitelmaa.
Ehdoton "ei" näytti kuitenkin koskevan vain maajoukkoja, sillä Hegseth ei suoraan maininnut esimerkiksi ilma- ja tiedustelutukea.
Erisävyinen kommentti kuultiin Yhdysvaltain varapresidentti Vancelta kokouksen kynnyksellä.
Varapresidentti kertoi Wall Street Journalin perjantaina julkaistussa haastattelussa, että kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä Ukrainan sodan lopettamiseksi, myös "sotilaalliset vipuvarret".
– Presidentti ei sulje pois vaihtoehtoja etukäteen. Hän tulee sanomaan, että kaikki on nyt pöydällä, hierotaan diili, Vance sanoi Trumpista.
Vancen mukaan on liian varhaista sanoa, kuinka suuri osa Ukrainan alueesta jäisi Venäjän haltuun ja millaisia turvatakuita Ukraina voisi saada Yhdysvalloilta ja muilta länsiliittolaisilta.
Hänen mukaansa yksityiskohdista sovitaan rauhanneuvotteluissa.
Vancen mukaan Yhdysvallat välittää edelleen siitä, että Ukraina säilyy "suvereenina ja itsenäisenä".
Lähetetäänkö Ukrainaan rauhanturvaajia?
Yhdysvallat toivoo Euroopan maiden ottavan vetovastuun mahdollisesta sodanjälkeisestä rauhanturvatehtävästä Ukrainassa.
Useat Nato-maat voisivat osallistua tähän tehtävään, mutta nämä rauhanturvajoukot eivät kuitenkaan olisi Naton artikla 5:n alaisia, tähdensi puolustusministeri Hegseth tällä viikolla.
Washington Postille puhuneen Yhdysvaltain entisen Ukrainan-suurlähettilään William B. Taylorin mukaan kansainvälisissä keskusteluissa useat maat ovat jo ilmaisseet valmiutensa lähettää rauhanturvajoukkoja Ukrainaan osana mahdollista rauhansuunnitelmaa.
Taylor mainitsee nimeltä useita maita, ja joukossa on myös Suomi.
Torstaina ulkoministeri Valtonen ja puolustusministeri Häkkänen kertoivat STT:lle, ettei asiasta ole vielä päätetty mitään eikä Suomi ole sitoutunut mihinkään.
– Mitään päätöksiä ei ole tehty eikä asia ole mitenkään tällä asteella, Häkkänen sanoi Brysselin Naton puolustusministerikokouksen jälkeen torstaina.
Valtonen luonnehti mediatietoja suomalaisista rauhanturvaajista huhuiksi.
– Suomi ei ole sitoutunut vielä yhtään mihinkään, eikä kyllä ole mikään muukaan maa.
Muita Taylorin nimeltä mainitsemia maita olivat Britannia, Ranska, Tanska ja Baltian maat.