Suomi korjaa New Delhissä sijaitsevaa suurlähetystöään 12 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan lähetystöjä suljetaan ja edustustoja lakkautetaan eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa.
Asiantuntijan mukaan New Delhin lähetystö on paljon muutakin kuin suurlähettilään työpaikka.
Suomen suurlähetystöjen perinne Intiassa on kulkenut pitkän ja risukkoisen tien 40-luvun lopun häthätää saadusta hotellihuoneesta nykyiseen kokonaistaideteokseen Delhissä.
Tällainen oli Delhin suurlähetystön verkkosivujen mukaan ensimmäisen lähettilään Hugo Valvanteen ja hänen esikuntansa kortteeritilanne pari vuotta itsenäisenä olleessa Intiassa 1949:
"Suurin ponnistuksin olen onnistunut saamaan Delhistä hotelli Cecilistä yhden huoneen vaimolleni ja itselleni, kun taas lähetystön kanslia-apulainen ja kanslia on sijoitettu läheisen Maiden's hotellin kaksoishuoneeseen", Valvanne kirjoittaa kotimaahan.
Hotellimajoitusta kesti kaksi vuotta.
Rakennusta ei näy
Suomen lähetystö sijaitsi eri puolilla Delhiä seuraavat vuosikymmenet, vaikka tontti uudella rakennukselle oli saatu lähetystön verkkosivujen mukaan jo 1945.
Toimeen tartuttiin tosissaan 1963, jolloin lähetystörakennuksesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu.
Suurlähettilään asuntoa. KUVA: Simo Rista
Kilpailun voitti suunnitelma, joka sai kiitosta ennen kaikkea esteettisestä ainutlaatuisuudesta. Raili ja Reima Pietilän suunnittelemaa rakennusta on usein sanottu yhdeksi kauneimmista suurlähetystöistä Delhissä.
– Rakennus on suomalaisten lähetystöjen ehdoton kruununjalokivi. Täydellinen kokonaistaideteos, tiivistää Ulkoministeriön kiinteistöpäällikkö, arkkitehti Hanni Sippo.
Pietilät siirsivät Kuusamon lähellä sijaitsevan Kitkajärven kalliorantojen, saarten ja niemien muodot intialaiseen maisemaan.
– Professori Reima Pietilä on sanonut lähetystön myös kuvaavan tuntureita ja suomalaisia lakeuksia, Sippo kertoo.
Lähetystön rakennustyöt eivät päässeet kuitenkaan käyntiin aivan heti. Suunnittelukilpailusta poikinut skandaali, rahapula ja kuolema siirsivät rakennustöitä niin, että Intian hallitus antoi Suomelle nootin rakentamattomasta tontista jo 60-luvulla.
Suomalaisessa viidakossa asui lähinnä intialaisia puistokemistejä ja asuinpaikkaansa tyytyväisiä kobria.
Raili ja Reima Pietilän töitä: – Kalevan kirkko Tampere, 1966, Reima Pietilä & Raili Paatelainen – Dipoli, Otaniemi, Espoo, 1966, Reima Pietilä & Raili Paatelainen – Suomen Intian-suurlähetystö, 1985, Reima & Raili Pietilä – Tampereen pääkirjasto Metso, 1986, Reima & Raili Pietilä – Mäntyniemi, presidentin virka-asunto, 1993, Reima & Raili Pietilä |
Delhin suurlähetystön rakennettiin suomalaisessa valvonnassa, mutta intialaisin voimin vasta 1980-luvulla. Juhlalliset vihkiäiset pidettiin 1986.
Lakkautettu ja suljettu
Kiinteistöpäällikön mukaan arkkitehtipariskunta oli hyvin aktiivisesti mukana suurlähetystön rakennushankkeen eri vaiheissa.
Nykyään 89-vuotias Raili Pietilä on hyvin tietoinen korjaustöiden ja suunnitelmien etenemisestä. Pietilöiden tytär Annukka toimii töiden rakennustaiteellisena asiantuntijana.
Suomalainen muotoilu on läsnä. KUVA: Simo Rista/Arkkitehtuurimuseo
Lähetystön maine muuna kuin rehellisenä betonirakennuksena oli selvää alusta asti. Sen sisustuksen on suunnitellut Antti Nurmesniemi ja sisältä löytyy muun muassa Rut Brykin taidetta.
Suomella on maailmalla yhteensä 89 diplomaattista toimipistettä, joista 71 on suurlähetystöjä. Vielä 2010 toimipisteitä oli yhteensä sata.
Viime vuosina on lakkautettu esimerkiksi Islamabadin, Manilan ja Managuan suurlähetystöt. Viime vuonna lakkautettiin lähetystöt Bratislavassa, Ljubljanassa ja Luxemburgissa. Syynä on ollut ennen kaikkea rahapula.
Hanni Sippo sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että New Delhissä ei remontoida tavallista lähetystöä. Rahaa kuluu yli 10 miljoonaa, mutta Pietilöiden suurtyö on ennen kaikkea arkkitehtooninen taidonnäyte.
– New Delhin lähetystörakennus on ainoa lähetystö, joka on esimerkiksi esitelty New Delhin arkkitehtuurioppaassa. Se on parasta ja korkeatasoisinta suurlähetystöarkkitehtuuria, jota valtio omistaa ulkomailla, Sippo sanoo.
Hengitysilma kuntoon
Lähetystö ei ole rakennusten ikähaitarissa kovinkaan vanha. Mutta korjaus on tullut ajankohtaiseksi, koska New Delhin ilma on muuttunut huomattavasti muutaman kymmenen vuoden aikana. Paikallinen ilma on yksi saastuneimmista maailmassa.
– Kaupunki on saastuneempi kuin Peking, josta on paljon kerrottu esimerkiksi uutisissa.
Lähetystöillä on merkitysta Suomi-kuvan luojina. KUVA: Simo Rista/Arkkitehtuurimuseo
Sippo sanoo, että ulkoministeriön periaatteena on pitää työntekijöiden työolot turvallisina ja terveellisinä, mahdollisimman lähellä suomalaista tasoa. Sen vuoksi New Delhin lähetystössä satsataan erityisesti sisäilman laatuun.
– Rakennuksen runko, seinät, ikkunat ja katot ovat hyvässä kunnossa. Sähköt, ilmanvaihto, lämmitys ja vedenpuhdistukset kuitenkin uusitaan.
Ikkuna Suomeen
Kiinteistöpäällikkö pitää lähetystöjen ja edustustojen sulkemista erittäin valitettavana asiana, mutta palvelut pyritään silti eri maissa järjestämään. Intia on hänen mukaansa niin tärkeä kauppapaikka ja kasvava talous, että Pietilöiden rakennuksen kaltaista käyntikorttia tarvitaan.
Lähetystöt ovat Suomen valtion omistuksessa, mutta lähettiläiden virka-asuntoja ja muita tiloja on vuokrattu yksityisiltä markkinoilta. Lähetystörakennukset ovat Sippon mukaan kävijöille ja asiakkaille tärkeä kiinnekohta Suomeen.
– Rakennukset ovat ikkuna Suomeen. Meidän arkkitehtuurimme, hienoon muotoiluumme ja komeaan taiteeseemme, astioihin. Asioihin, jotka saattavat olla suomalaisille itsestäänselvyyksiä. Mutta se tunne, että tullaa moderniin pohjoismaiseen, korkean muotoilun maahan, se auttaa varmasti vientiä ja Suomi-kuvaa.
New Delhin lähetystön korjauksen on suunnitellut Ala-arkkitehtitoimisto. Urakoitsijaa etsitään parhaillaan.