Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kansainvälisessä vertailussa viidenneksi. Suomi kiilasi kuudenneksi sijoittuneen Ruotsin eteen, mutta jäi Norjan taakse. Tanskan eläkejärjestelmä oli maailman paras jo kuudetta kertaa peräkkäin.
Suomella ei näytä olevan mahdollisuuksia kärkisijoille ainakaan lähivuosina, mutta Melbourne Mercer Global Pension Index -nimisessä vertailussa Suomen asema on muutoin vakaa.
– Suomi on hiukan mitalisijojen ulkopuolella. Ei ole syytä olettaa, etteikö vertailussa pärjättäisi suunnilleen samoilla asemilla lähivuosina, kuvailee johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.
Suomen menestystä vertailussa heikentävät esimerkiksi lisääntynyt julkinen velka sekä suomalaisten alhainen säästämisinto.
Kansainvälisessä vertailussa ehdotetaan muun muassa, että Suomi nostaisi pienituloisten eläkeläisten minimieläketurvaa, parantaisi ikääntyvien työllisyysastetta sekä lisäisi eläkevarojen rahastointia.
Työssä olevat maksavat eläkeläisten eläkkeitä
Esimerkiksi ykkössijalle päässyttä Tanskaa ja kakkoseksi tullutta Hollantia suosii vertailussa niiden eläkejärjestelmiin sisältyvä periaate, että ihmiset säästävät omaa eläkettään varten jo etukäteen työuransa aikana.
Tästä on kyse
– Eläkejärjestelmien vertailussa tarkasteltiin eläkkeiden riittävyyttä, järjestelmän kestävyyttä ja hallinnon luotettavuutta. Erilaisia vertailumittareita oli yhteensä noin 30.
– Vertailun kärkimaat: 1. Tanska, 2. Hollanti, 3. Australia, 4. Norja, 5. Suomi ja 6. Ruotsi. Tämänkertaisessa vertailussa oli mukana kaikkiaan 30 maata.
– Suomi erottui vertailussa erityisesti hallinnon luotettavuus -kategoriassa, jossa se sijoittui ensimmäiseksi.
– Eläkkeiden riittävyys -kategoriassa Suomi oli kahdeksannella sijalla sekä järjestelmän kestävyys -kategoriassa yhdeksännellä sijalla.
– Melbourne Mercer Global Pension Index -niminen vertailu on toteutettu vuodesta 2009 lähtien. Suomi on ollut mukana vertailussa vuodesta 2014.
Suomen eläkejärjestelmä puolestaan perustuu siihen, että töissä käyvät maksavat suurilta osin eläkkeellä olevien eläkkeet. Etukäteen säästettyjen eläkevarojen osuus on vertailun kärkimaita pienempi.
– (Tässä kansainvälisessä) vertailussa nähdään myönteisenä, että ihmiset säästäisivät mahdollisimman paljon (itse) tulevan vanhuutensa varalle. Yksi lähtökohta on se, että säästämisen pitäisi olla tuottohakuista etukäteissäästämistä, Kautto sanoo.
Kauton mukaan on vaikea kuvitella, että työssä olevat velvoitettaisiin Suomessa maksamaan nykyistä enemmän tulevia omia eläkkeitään, koska heidän maksettavinaan ovat pitkälti nykyisten eläkeläisten eläkkeet.
Suomen takuueläke jää vertailumaiden jalkoihin
Suomessa eläkkeen suuruutta määrittelevät paljon työuran kesto ja työtulot. Yli 3 000 euron keskipalkkoihin verrattuna pienituloisten eläkeläisten takuueläke on suhteellisen matala, noin 760 euroa.
Eläkejärjestelmien kärkimaiden eli Tanskan ja Hollannin saavuttaminen vertailussa vaatisi Suomelta takuueläkkeen nostamista noin 1 000 euron tasolle, arvioidaan Eläketurvakeskuksesta. Tällainen voimakas korotus olisi kuitenkin hankalaa ja kallista, johtaja Kautto arvioi.
Suuret takuueläkkeiden korotukset vaatisivat voimakkaita menolisäyksiä tai merkittäviä uudistuksia eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmiin.
– Työeläkkeen tuoman eläketurvan merkitys muuttuisi, jos kaikille maksettaisiin korkea eläke verovaroista. Siirtyisimme ikään kuin eläkkeensaajan kansalaispalkka -tyyppiseen ajatteluun, Kautto kuvailee.