Norjassa tiistaina tavanneet Pohjoismaiden pääministerit vakuuttivat maidensa olevan samaa mieltä Lähi-idän tilanteesta huolimatta erilaisesta äänestämisestä YK:ssa.
– Jokaisen maan on vastattava omasta äänestyskäyttäytymisestään, mutta olen samaa mieltä kollegojeni kanssa siitä, ettei meillä ole erimielisyyttä siviileiden luo pääsemisestä eikä Hamasin Israeliin tekemien terrori-iskujen tuomitsemisesta, Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe sanoi.
Norja äänesti YK:ssa humanitaarista tulitaukoa vaativan päätöslauselman puolesta. Muut Pohjoismaat pidättäytyivät äänestämästä.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan on erittäin tärkeää saada humanitaarista apua Gazaan, mutta Suomen mielestä päätöslauselma YK:ssa ei ollut tasapainossa.
– Koska me haluamme tuomita Hamasin ja toiseksi todeta, että Israelilla on oikeus itsepuolustukseen kansainvälisen oikeuden puitteissa, Orpo sanoi.
Stören mukaan Norjalle äänestämisestä pidättäytyminen muiden Pohjoismaiden tapaan ei ollut missään vaiheessa vaihtoehto.
Islannin pääministeri Katrin Jakobsdottir tulkitsi kaikkien Pohjoismaiden olevan erilaisesta äänestämisestä huolimatta periaatteessa humanitaarisen tulitauon kannalla.
Stoltenberg: Emme voi keskittyä vain yhteen kriisiin
Oslon tapaamista isännöinyt pääministeri Störe sanoi Norjan jo käytännössä pitävän Ruotsia Naton jäsenenä, vaikka Ruotsi yhä odottaa jäsenyyden vahvistusta.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson puolestaan kertoi tulevansa muutaman viikon päästä Helsinkiin "suuren delegaation kanssa" tutustumaan yksityiskohtaisesti Suomen kokemuksiin integroitumisesta Naton jäseneksi.
– Meille on äärimmäisen hyödyllistä kyetä valmistautumaan, Kristersson sanoi.
Oslossa tiistaina alkaneessa Pohjoismaiden neuvoston istunnossa vieraillut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan iloitsi siitä, että neuvoston tapaamisissa voidaan nyt puhua aiemmasta poiketen myös turvallisuuspolitiikasta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä.
Hän muistutti samalla, että sodan Lähi-idässä ei pidä johtaa Ukrainan unohtamiseen.
– Valitettavasti emme voi päättää keskittyä vain yhteen kriisiin kerrallaan, Stoltenberg sanoi.
Hänen mukaansa Venäjä suunnittelee uusia hyökkäyksiä Ukrainan energiahuoltoa ja muuta kriittistä infrastruktuuria vastaan talven aikana. Siksi Ukrainan tukemista on jatkettava.
– Se merkitsee lisää aseita. Sanon näin, koska haluan rauhan Ukrainaan, Stoltenberg korosti.
Hänen mukaansa Venäjä voisi lopettaa sodan heti keskeyttämällä hyökkäyksensä naapurimaataan vastaan.
– Ukrainalla ei ole sitä vaihtoehtoa. Jos Ukraina lopettaa puolustautumisen, se miehitetään. Eikä miehitys ole rauhaa, Stoltenberg sanoi muistuttaen Tanskan ja Norjan kokemuksista toisessa maailmansodassa.