Anders Fogh Rasmussen uskoo Hamasin hyökkäyksen Israeliin vakuuttaneen epäilevät republikaanit siitä, ettei USA voi vain vetäytyä muualta maailmasta.
Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin mukaan on korkea aika kutsua Ukraina puolustusliiton jäseneksi. Hänen mukaansa tämän olisi syytä tapahtua ensi kesän Nato-huippukokouksessa Washingtonissa.
Ukrainan jäsenyyttä on pidetty mahdottomana niin kauan kuin maa on sotatilassa.
– Se on hyvin vaarallinen perustelu, sillä jos sanomme, ettei Ukrainaa voi kutsua jäseneksi niin kauan kuin sota jatkuu, silloin (presidentti Vladimir) Putinille annetaan syy jatkaa tätä sotaa loputtomiin, Rasmussen sanoo haastattelussa.
Sen sijaan Putinille olisi Rasmussenin mukaan tehtävä selväksi, että Ukrainasta tulee Naton jäsen, tekipä Putin mitä hyvänsä.
– Mitä nopeammin me toimimme näin, sitä nopeammin me voimme lopettaa sodan, Rasmussen uskoo.
Eli ensin jäsenyys ja sitten sodan loppuminen, eikä päinvastoin, kuuluu tanskalaisen Rasmussenin ehdotus.
Jäsenyyskutsun edellyttämä yksimielisyys Natossa voi olla työn takana, mutta ex-pääsihteeri uskoo senkin olevan mahdollista.
9:21
Ukrainan ex-presidentti Poroshenko MTV Uutisten haastattelussa – "Ukraina Natoon ensi vuonna."
Lue myös: Ukrainan ylipäällikkö myöntää virheensä: "Syvää ja kaunista läpimurtoa" tuskin tapahtuu
Artikla viisi osassa Ukrainaa
Rasmussen kertoo myös pohtineensa käytännön ratkaisua siihen, miten yhteistä puolustusta koskeva Naton artikla viisi soveltuisi Ukrainan tapaukseen.
– Minusta yksi malli voisi olla sellainen, että kutsumme koko Ukrainan Naton jäseneksi, mutta sodan jatkuessa artikla viisi koskee vain Kiovan hallituksen hallinnassa olevaa aluetta, Rasmussen kertoo.
Tällainen ratkaisu suojelisi hänen mukaansa käytännössä koko Länsi-Ukrainaa Venäjän hyökkäyksiltä, samalla kun ukrainalaisia joukkoja vapautuisi panemaan idässä olevat Venäjän joukot yhä kovemmalle.
– En missään tapauksessa halua jäätynyttä konfliktia vaan haluan edistää ukrainalaisten taistelua, Rasmussen korostaa.
Olennaista on myös se, että jäsenyyskutsun ja Natoon liittymisen välinen aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Tuona aikana yksittäisten Nato-liittolaismaiden pitäisi tarjoa Ukrainalle turvatakuita.
– Aivan kuten tehtiin Suomen ja Ruotsin tapauksessa, Rasmussen muistuttaa.
14:51
Kimmo Kiljunen: Ruotsin Nato-jäsenyys Itämeren turvallisuuden kannalta ensisijaisen tärkeä.
Lue myös: Stoltenberg: Gazan sodan ei pidä johtaa Ukrainan unohtamiseen
Ruotsin Nato-jumi pettymys
Ruotsin jäseneksi pääsyn viipymisestä Rasmussen sanoo olevansa pahoillaan. Hänen mukaansa erimielisyyksiä Natossa on riittänyt ennenkin, esimerkiksi silloin, kun Rasmussenia itseään nostettiin pääsihteeriksi. Tuolloinkin vastahangassa oli Turkki.
– Mutta syy miksi olen nyt niin pettynyt on, että tällä kertaa on niin paljon pelissä. On kyse hyökkäyksestä eurooppalaista valtiota vastaan ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen, joten minusta Naton olisi pitänyt kyetä toimimaan paljon, paljon nopeammin, Rasmussen sanoo.
Hän kuitenkin uskoo Ruotsin olevan jäsen "vuoden loppuun mennessä".
Ukrainan tukemisessa on myös ollut havaittavissa jotain erimielisyyksiä Nato-maiden kesken, mutta Rasmussen sanoo suhtautuvansa tilanteeseen periaatteessa toiveikkaasti. Syy toiveikkuuteen on kuitenkin traaginen: terroristijärjestö Hamasin hyökkäys Israeliin, mikä näyttää muuttaneen julkista keskustelua Yhdysvalloissa.
– Jopa epäilijät republikaanipuolueessa ovat tajunneet, ettei Yhdysvallat voi noin vain vetäytyä muualta maailmasta, vaan että on Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden edun mukaista puuttua asioihin. Tämä koskee Israelia, mutta uskon johtopäätöksen olevan, että sama koskee myös Ukrainaa, Rasmussen pohtii.
– Isolationisteilla (vetäytymisen kannattajilla) on edessään vaikeat ajat, hän jatkaa.
2:34
Tapahtuiko Ruotsin Nato-jäsenyydessä nyt kauan odotettu läpimurto, kysyttiin 24. lokakuuta.
Lue myös: Unkari uhoaa tekevänsä Ruotsin Nato-jäsenyydestä itsenäisen päätöksen – ei äänestystä tänään
"Natolla on keinoja vastatoimiin"
Suomessa ja Itämeren alueella ajankohtaisista kaasuputki- ja kaapelikatkoista kysyttäessä Rasmussen korostaa, ettei syyllisestä ole vielä täyttä varmuutta. Jos sellainen varmuus saataisiin, Nato ei olisi kädetön, vaan kykenisi vastatoimiin.
– Pelotteeseemme kuuluu, ettemme koskaan kerro kenellekään, milloin ja miten me vastaamme. Mutta keinoja kyllä on, ei epäilystäkään siitä, Rasmussen vakuuttaa.
Rasmussen oli Naton ensimmäinen pohjoismainen pääsihteeri 2009–2014. Jäätyään pois puolustusliiton johdosta hän perusti omaa nimeään kantavan Rasmussen Global -yhtiön, joka konsultoi niin hallituksia kuin yrityksiä muun muassa kansainvälisissä kysymyksissä ja viestinnässä.
Konsulttitehtävät toivat Rasmussenin myös Helsinkiin, missä hän ehti tavata torstaina myös toisen entisen pääministerin, Sanna Marinin (sd.), ja keskustella tämän kanssa Suomen tiestä Naton jäseneksi.
Liberaalia Venstre-puoluetta johtanut Rasmussen toimi Tanskan pääministerinä vuosina 2001–2009.
1:14
Näin Naton pääsihteeri Stoltenberg kommentoi Suomen ja Viron välisen kaasuputken vuotoa.