Energiamaailmaa ravistelee tällä hetkellä suuri vetybuumi. On arvioitu, että vedyn avulla voitaisiin tuottaa neljäsosa maailman energiantarpeesta.
Vety on myös tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jotta vedyn mahdollisuudet toteutuisivat, tarvitaan huomattavasti lisää uusiutuvilla energianlähteillä kuten tuulella ja auringolla tuotettua sähköä. Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä maailman vetyinnostuksesta.
Vedystä on moneksi. Siitä voi valmistaa päästöttömiä polttoaineita lento- ja laivaliikenteeseen, lannoitteita ja ruokaa. Sen avulla voi tuottaa päästötöntä sementtiä tai terästä. Arvioiden mukaan vetyyn perustuvalla tuotannolla voitaisiin tyydyttää jopa neljäsosa maailman energiantarpeesta.
– Vetytalous on tosi merkittävässä roolissa esimerkiksi vaikeasti vähennettävien päästöjen kanssa. Raskas teollisuus, raskas liikenne, laivaliikenne, lentoliikenne, nämä ovat niitä käyttökohteita, missä vedyllä pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita luettelee Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija Janne Peljo.
Suomalaisyritykset mukana vetyprojekteissa
Ei siis ihme, että maailman energiamarkkinoilla vannotaan nyt vedyn nimiin.
Meillä Suomessa yrityksillä on tällä hetkellä suunnitteilla 17 erilaista vetyprojektia ja vetyklusterissa on mukana 60 yritystä.Nesteen jalostamolla aiotaan vähentää päästöjä vedyn avulla.
– Aiomme valmistaa ja käyttää vihreää ja puhdasta vetyä meidän tuotteissamme. Sillä tavalla saavutamme hiilineutraaliustavoitteita. Tähtäämme 2020-luvun puoliväliin, sanoo Nesteen vetyhankkeesta vastaava johtaja Outi Ervasti.
Vetytalous vaatii lisää tuuli- ja aurinkoenergiaa
Vihreän vedyn valmistukseen tarvitaan paljon uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.
Suomessa sähkönkulutus voisi jopa kolminkertaistua, jos vedyn valmistus lisääntyy voimakkaasti.
– Aurinko- ja tuulienergian ja muun puhtaan sähköntuotannon lisääntyminen on käytännössä edellytys vetytalouden rakentamiselle, arvioi Peljo.
Vetyä voidaan käyttää myös sähkön varastointiin.
Vetytalouden vauhdittuminen edellyttää myös sähkön hinnan laskemista.
– Tarvitsemme paljon ja edullista sähköä. Tällä hetkellä Euroopassa on energiakriisi ja nousupaineita sähkön hinnalle. Tämän näen suurena riskinä vetytalouden kehittymiselle, pohtii Ervasti.
Vetytalous tuo Suomelle mahdollisuuksia
Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä maailman vetyinnostuksesta.
– Euroopassa vedyn kysyntä tulee kasvamaan ja kyse on siitä, missä sitä kustannustehokkaimmin ja kilpailukykyisimmin pystytään tuottamaan. Suomessa on erittäin hyvät lähtökohdat tarttua vetytalouden mahdollisuuksiin, koska meillä on jo hyvin puhdas sähköntuotanto ja potentiaalia sen kasvattamiseen sekä hyvät sähkönsiirtoyhteydet.
– Meillä on myös hiilidioksidin pistelähteitä, joita pystytään hyödyntämään vedyn jalostuksessa sekä runsaasti puhdasta vettä. Suomen pitäisi nyt laatia kunnianhimoinen vetystrategia ja asettaa tavoitteet ja askelmerkit niiden saavuttamiseksi, toivoo Peljo.
Vetyvallankumouksen arvioidaan alkavan jo tämän vuosikymmenen lopulla.
– 2020-luvun loppua kohti kuljettaessa ja 2030-luvun alussa meillä tulee olla jo merkittäviä vetylaitoksia pystyssä sekä Suomessa että pitkin Eurooppaa. Muussa tapauksessa päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu, ennakoi Peljo.