Niinistö uskoo itärajan paineen hellittävän vain Suomen selkeillä toimilla – "Ei tuo itsestään lopu"

Niinistön mukaan itärajan tilanne muistuttaa vuonna 2015 tapahtunutta, jolloin Venäjä viimeksi päästi turvapaikanhakijoita Suomen rajoille.

– Nyt lainsäädäntö antaa parempia keinoja ottaa kansallinen turvallisuus huomioon. Hankalia tilanteita voi kuitenkin olla edessä. En näe, että tämä voi loppua muutoin kuin selkeisiin suomalaisiin toimenpiteisiin. Ei tuo itsestään lopu, Niinistö sanoi.

Presidentti näkee, että keskustelua on käytävä kansallisen turvallisuuden huomioimisen ja kansainvälisten sopimusten takaamien ihmisoikeuksien välillä.

Äärimmäisenä keinona on rajan sulkeminen, mutta todennäköisesti hallitus päätyy ensin kevyempiin keinoihin.

Vaikuttaminen Venäjän päättäjiin on Niinistön mukaan mahdollista, mutta yhteydenpidon käytännön hyödyn presidentti näkee vähäiseksi.

Muuttoliikkeestä itärajalla voi tulla humanitaarinen ongelma, jos Venäjä jättää turvapaikanhakijoita pakkaseen Suomen sulkeman rajakohteen lähelle.

– On informoitava, ettei Suomi ole lintukoto, johon noin vain tullaan. Tulijoilla on vaikuttanut olevan aika ruusuinen kuva. Onko tulijoilla vastuu itse itsestään ja Venäjän viranomaisilla on toki myös vastuuta, presidentti Niinistö pohti tiedotustilaisuudessa.

– Mitä tarkoittaa yksilöiden oikeusturva suhteessa kansalliseen turvallisuuteen? Meidän on tunnettava omasta turvallisuudestamme huolta. Suurempi kansainvaellus aiheuttaa vakavia ongelmia ja sekaannusta missä tahansa, Niinistö jatkoi.

Niinistö painotti, että aiemmin muuttoliikkeen hillintä on jäänyt esimerkiksi Kreikassa, Puolassa ja Liettuassa kansalliselle vastuulle.

Yhtenä syynä Venäjän järjestämälle turvapaikanhaulle Niinistö pitää Suomen ja Yhdysvaltojen välistä DCA-puolustusyhteistyösopimusta, joka on viimeisiä sinettejä vaille valmis.

Tilannekohtaisesti puntaroitava

Presidentti korosti, että itärajan tilanteen vaatimia toimenpiteitä on puntaroitava tilannekohtaisesti. Hän pitää selvänä, että rajalle saapuvilla ihmisillä on oltava jonkin verran vastuuta itsestään.

– Jos on kyennyt tulemaan, ehkä kykenee asioitaan hoitamaan tai ei tule ollenkaan. Edes puolet viimeksi rajalle saapuneista turvapaikanhakijoista ei viimeksi täyttänyt turvapaikkakriteereitä. Tämäkin on otettava huomioon, hän totesi.

Esimerkiksi Puolan ja Valko-Venäjän rajalle on syntynyt pitkäksi aikaa ongelma, kun Valko-Venäjä työntää turvapaikanhakijoita Puolan rajalle ja Puola päästää vain vähän hakijoita rajan yli. Pattitilanne on synnyttänyt rajalle leirejä, joissa olosuhteet ovat huonot.

Niinistö ei usko, että Suomen rajalle syntyisi turvapaikanhakijoiden leirejä.

–  En usko, että ihmiset, jotka tietävät, ettei ole rajanylityksen aika, jäisivät leiriytymään. Sitten olisi pohdittava, miten Suomi huolehtii ihmisistä rajojensa ulkopuolellakin, presidentti sanoi.

Gazan tilanne huolestuttaa

Presidentti Niinistö puhui myös Israelin ja terroristijärjestö Hamasin välisestä sodasta Gazan kaistalla. Myös Niinistö on huolissaan siviilien tilanteesta.

– On pidettävä mielessä se, että jos Israel näkee olevansa oikeutettu itsepuolustukseen, niin myös itsepuolustajan on noudatatteva suhteellisuusperiaatetta, etteivät toimet ole ylimittaisia. Kaikki tuntevat syvää huolta siitä, miten siviilien kohtalao Gazassa määräytyy. Kaikkien osallisten olisi sallittava siviilien lähtö, mukaan lukien panttivankien. Se edellyttää yhteistä taukoa sotatoimissa, Niinistö mietti.

Suomessa Niinistö toivoo avointa keskustelua DCA-puolustusyhteistyösopimuksesta, joka tehdään Yhdysvaltojen kanssa.

– Sopimuksen osalta pyritään siihen, että kaikki päätöksentekijät saavat tietää kaiken mahdollisen. Avoin keskustelu on tärkeätä, jottei tule yllätyksiä. Sopimus allekirjoitetaan ennen eduskunnan lopullista käsittelyä.

Niinistö kiitteli tiedotustilaisuudessa Balticconnector-kaasuputken vaurioista tehtyä tutkintaa.

– Täytyy olla tyytyväisiä omaan väkeemme.  Suomi toimi tehokkaasti. Jos me apua olisimme tarvinneet, Naton erityisyksiköstä olisi saatu sitä. Jatkossa on katsottava, onko olemasa välineitä, millä voitaisiin paremmin valvo merenalaista infraa. Täydellinen valvonta on mahdotonta, mutta tekniikasta löytyy aika yllättäviä ratkaisuja. Uskon, että Nato näitä ratkaisuja kehittelee erityisyksikössään, presidentti puhui.

Vanhat tutut

Niinistö aloitti kaksipäiväisen vierailun Saksaan tänään. Niinistö tapasi keskiviikkona Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin. Puheenaiheina ovat olleet tasavallan presidentin kanslian mukaan muun muassa Suomen ja Saksan suhteet sekä Euroopan turvallisuus. 

Presidenttiuriensa aikana Steinmeier ja Niinistö ovat tavanneet toisiaan useita kertoja. Steinmeier vieraili Suomessa ensimmäisen kerran liittopresidenttinä vuonna 2018, ja vuotta aiemmin Niinistö oli hänen vieraanaan Saksassa.

Viimeksi Steinmeier vieraili Suomessa vuonna 2022. Niinistö on viimeksi käynyt Saksassa osallistuessaan Münchenin turvallisuuskonferenssiin viime helmikuussa.

Lue myös: Kaakkois-Suomen rajavartiosto MTV:lle: "Kaikki viittaa siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä tulee kasvamaan"

Presidentti Niinistö aloittaa tänään kaksipäiväisen Saksan-matkansa

Kaakkois-Suomen rajavartiosto MTV:lle: "Kaikki viittaa siihen, että turvapaikanhakijoiden määrä tulee kasvamaan"

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa – tänään rajalle saapunut jo lähes 50 maahantulijaa

Sisäministeriö alkaa valmistella rajoituksia itärajalle