Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut ensimmäiset ratkaisunsa, joissa se ottaa kantaa ilmastonmuutokseen.
EIT:n mukaan Sveitsi on rikkonut ihmisoikeuksia, koska se ei tehnyt tarpeeksi ilmastonmuutokselle.
Kyse on tapauksesta, jossa joukko iäkkäitä naisia oli nostanut kanteen Sveitsin viranomaisia vastaan. He syyttivät Sveitsiä siitä, että he ovat epäonnistuneet ilmaston suojelemisessa tavalla, joka vaarantaa heidän terveyttään.
Ratkaisu perustuu Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Ilmastoasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta näkee ratkaisun positiivisena asiana.
– Se on historiallinen ja hieno siinä mielessä, että tämä osoittaa sen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisoikeuksiin tunnistetaan ja otetaan vakavasti, ja tuomioistuimet voivat puuttua siihen, jos valtiot eivät tee tarpeeksi ihmisoikeuksien suojelemiseksi.
Tämän tuloksena Sveitsi joutuu Ahon mukaan nyt muuttamaan toimintaansa.
– Tietysti se surullinen puoli on se, että ilmastonmuutoksella on uhreja. Tämä tuo sen hyvin konkreettisesti esille, että ihmiset kärsivät nyt ilmastonmuutoksesta.
Sveitsi ei ole Ahon mukaan nyt pystynyt suojelemaan kansalaisiaan, ja oikeuksiensa toteutumiseksi kansalaiset ovat joutuneet viemään asian Euroopan tuomioistuimeen asti.
Tällaisia ilmaston lämpenemisen terveysvaikutukset voivat olla Sveitsissä
Ilmastonmuutoksesta seuraavat haitat ihmisille ja ympäristölle jakautuvat epätasaisesti muun muassa asuinpaikan suhteen.
Aho kertoo, että Eurooppa kuitenkin kuumenee mantereista kaikista nopeimmalla tahdilla. Terveyshaittoja aiheuttaa erityisesti kuumat helleaallot. Korkea lämpö aiheuttaa riskejä terveydelle erityisesti iäkkäillä, pikkulapsilla ja vauvoilla.
Aho mainitsee, että ilmastokriisillä on lukuisia muitakin haitallisia vaikutuksia terveyteen, kuten tartuntatautien lisääntyminen.
Mihin päätös vaikuttaa?
EIT:n ratkaisu on tähän mennessä ainut laatuaan. Ahon mukaan ennakkopäätöksellä on vaikutusta tuleviin tapauksiin sekä ihmisoikeustuomioistuimissa että kansallisissa tuomioistuimissa.
– Varmasti tämä otetaan huomioon, tai täytyykin ottaa huomioon, Aho sanoo.
Ahon mukaan vastaavan tapaisia kanteita on nostettu globaalisti tuhansia vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen. Hänen mukaansa myös EIT:ssä on jonossa vastaavanlaisia kanteita odottamassa käsittelyään. Tuore ratkaisu on kuitenkin ensimmäinen, jossa EIT ottaa kantaa valtion toimiin ilmastonmuutoksen suhteen.
Miten ratkaisu voi vaikuttaa Suomessa? Katso yltä, mitä ilmastoasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoo päätöksestä.