Uskoon tulemisesta kertominen ei ollut Viktor Klimenkolle ongelmatonta. 1980-luvun alussa media karttoi, ja muiden artistien kanssa joutui ristiaallokkoon. Vahvana tukena hänelle olivat taiteilijat, jotka olivat olleet vastaavassa tilanteessa jo ennen Klimenkoa.
– Suhtautuminen oli tuolloin todella mustavalkoista, ja imago täytyi luoda uudelleen. Mutta tämä oli oma valinta ja taitolaji, Viktor Klimenko kertoo.
Klimenko sanoo kuitenkin olleensa onnellisessa asemassa, koska sai avoimesti kiertää maailmaa. Hänen gospel-levyjään myytiin yhtä lailla kuin niin sanottuja "maallisia levyjäkin".
1980-luvulla Klimenko kuului helluntaiherätysliikkeeseen, mutta nyt hän ei ole minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
– Mielestäni Jumalalla on yksi seurakunta, jolla on monta toimipistettä. Kuka tahansa voi rekisteröidä uskonnollisen yhdyskunnan, joten ihmisen on itse otettava selvää, miten se toimii, ja tehtävä oma valintansa, Klimenko toteaa.
Uskonnollisuus aiheutti hämmennystä
Kun Klimenko toi uskonsa julkisuuteen, "syntisen ja synnittömän" taiteen välinen jako oli todella mustavalkoinen.
– Jos olisin ollut esimerkiksi ortodoksi, liikkumavara olisi ollut laajakatseisempi kuin helluntaiherätyksen genressä, Klimenko sanoo.
Negatiivistakin julkisuutta tuli. Uskonnollisuus on myös aiheuttanut hämmennystä.
Muilta taiteilijoilta on tullut kommentteja ja kritiikkiäkin gospelmusiikin esittämisestä.
– Ja siihen aikaanhan media suorastaan karttoi minua, muistelee Klimenko.
Julkisuuden henkilöt piilottelevat Klimenkon mukaan uskoon tulemistaan, koska uskonnollisuus ja kaupallinen media eivät sovi yhteen.
– Mielestäni esimerkiksi mainokset eivät myy uskonnollisuudella, hän toteaa.
Uskon asioista puhuminen leimaa
Klimenko muistuttaa, että analyyttisten keskusteluiden ei tulisi koskaan muuttua riitelyksi. Valitettavasti uskonnollisissa keskusteluissa voi kuitenkin näin käydä.
– Riitely aiheuttaa helposti mustamaalaamista. Toista ihmistä yritetään leimata tyhmäksi, vaikkei tämän kantaaottavaa asiaa olisi edes mietitty, Klimenko harmittelee.
Kun uskonnollisista asioista puhuu julkisesti, palautteesta tulee todella nopeasti henkilökohtaista. Lisäksi sen vuoksi saa helposti leiman erilaisuudesta, sillä uskonnollisuus on ihmisille niin suuri asia.
"Suomi on uskonnollinen valtio"
– Suomessa eletään uskonnollisessa valtiossa, eikä uskontoa voi täällä välttää. Tietysti lapsuuden kokemukset ja uskonnollinen kasvatus vaikuttavat, mutta uskonnolliset valinnat kuuluvat aina itselle, Klimenko toteaa.
Klimenko kertoo, että kun hän tekee taidetta, hän haluaa tehdä sen mahdollisimman hyvin. Sama toteutuu myös hänen uskossaan.
– Tuomarilta ei lopu lait eikä papilta jutut, hän naurahtaa.
– Etsivä löytää Jumalan jos haluaa, Klimenko sanoo.
Studio55.fi/Erja Haverinen
Pappi arvostelee seurakuntaa: Rahaa syydetään vääriin paikkoihin
Pappi puhuu suunsa puhtaaksi: Nämä asiat ovat vialla kirkossa
Pappi paljastaa: Toivon, että kirkosta eroaa enemmän ihmisiä
Kaapista ulos tullut pappi: Valtaosa palautteesta on ollut positiivista
Burnoutista kärsinyt pappi: En jaksanut nousta edes sängystä ylös
Jyrki joutui luopumaan papin urastaan naisen vuoksi
Mormonikirkosta eronnut uhattiin tappaa
Seksuaalineuvoja: Tällaisia ongelmia uskovaisilla on seksuaalisuuden kanssa
18 lapsen vanhemmat eivät usko ehkäisyyn – Lapsia vahditaan kameroilla
Kuvat: Lehtikuva ja Colourbox.com