Lähi- ja perushoitajien liiton puheenjohtaja Silja Paavola arvioi, että vanhuspalveluita piinaava hoitajapula ei helpota, jos hoitajien työn määrää ei saada aisoihin eikä palkkausta kuntoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore selvitys paljastaa, että joka kymmenennessä vanhusten ympärivuorokautisessa hoitoyksikössä on liian vähän henkilökuntaa.
Viime vuonna lakiin lisätty henkilöstömitoitus on nyt 0,55 työntekijää asukasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuussa sen pitäisi nousta 0,7:ään. THL:n mukaan alalle tarvittaisiin nopeasti tuhansia uusia hoitajia, että tavoite toteutuisi.
Lue myös: THL:n selvitys: Vanhuspalveluiden lakiin sidotun henkilöstömitoituksen alittaa 10 prosenttia ympärivuorokautisista yksiköistä
Hoidettava pannaan pyörötuoliin eikä anneta kävellä
Suomen lähi- ja perushoitajien liiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo, että hoitajapula näkyy arjessa esimerkiksi niin, että hoitajilla ei ole aikaa hoidettaville.
– Yksi konkreettinen asia, johon kiire johtaa, on se, että hoidettava laitetaan pyörätuoliin tai rollaattoriin istumaan, kun hänen pitäisi itse kävellä, Paavola toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Se on hoidon kannalta kohtalokasta ja Paavolan mukaan tulee yhteiskunnallekin lopulta kalliiksi.
– Kävelevä hoidettava potilas on huomattavasti halvempi kuin vuoteessa makaava.
2:34
"Päivystysralli" voi pilata monen arvokkaan vanhuuden – tästä ongelmassa on kyse.
SuPerin mukaan kiirettä lisää myös se, että moni hoitaja joutuu tekemään työnsä ohessa paljon myös sellaista, mikä ei varsinaisesti kuulu hoitotyöhön. Hoivakoteihin onkin yritetty jo palkata muuta työvoimaa tekemään näitä niin sanottuja tukitöitä.
– Se on hyvä ratkaisu, jos he tekevät todellakin niitä tukitöitä ja auttavat hoitajia – ja hoitohenkilökunta saa hoitaa. Hoitolaitoksessa oleva ihminenhän tarvitsee nimenomaan sitä.
Lue myös: SuPer: Liian moni hoitaja joutuu pyykkäämään ja siivoamaan hoitotyön ohella – "Suunta on väärä, mutta ei valitettavasti yllätä"
– Viimeisistäkin elämän vuosista pitää tehdä inhimillisiä, ja vanhukset ovat oikeutettuja saamaan hyvää hoitoa. On myös hoitajien eettisen kuorman kantamisen kannalta ihan oleellista, että he voivat kohdata ihmisen, ei potilasta.
Paavola tähdentää myös työn organisoimisen tärkeyttä.
– Ei voi olla niin, että sairaanhoitaja tai lähihoitaja tekee ruokaa ja pesee pyykkiä ja siivoaa, kun hänen pitäisi oikeasti hoitaa ihmisiä. Laki mahdollistaa nyt kovinkin monenmoisia toimintoja, mutta lain henki on se, että hoitaja hoitaa ja tukitöitä tekevät muut.
Paavola toteaa, että hoitajia on saatava alalle heti lisää, ja siksi työn määrä, palkkaus ja työnkuva on saatava kuntoon.
Lue myös: Tehyn Rytkösen kolumni: Jotta meillä olisi jatkossakin hoitajia, joille sanoa ”jää vielä”
Hoitajapula ei tullut yllätyksenä
Paavola sanoo, että hoitajapulan ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä.
– Me olemme 10 vuotta sanoneet, että henkilöstöpula tulee. Nyt pitäisi vain ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa nätisti sanoa, mitä tehdään.
– Kysymys on siitä, että Suomi on hyvinvointivaltio, ja tähän valtioon kuuluvat myös ikäihmiset, jotka eivät pärjää yksin. Ja heitä hoitavat hoitajat, ja se tehdään verovaroilla. Ja jos siihen ei laiteta rahaa, silloinhan päätetään, että verovaroin tehtyä vanhustenhoitoa saa vain tiettyyn pisteeseen asti. Ja jos sinulla sattuu olemaan fyrkkaa, osta yksityiseltä vähän parempaa laatua. Minun oikeustajuni ei siihen taivu.
Valvira valvoo hoitajamitoitusta käytännössäVanhuspalvelun henkilöstömitoituksen valvonnasta vastaavan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran lakimies Reija Kauppi kertoo, että Valvira selvittää lähtökohtaisesti tilanteen kirjallisten kysymysten perusteella. – Jos tarkastuskäynnin tekeminen on perusteltua, eli jos valvonnassa on tullut esille muutakin tietoa yksiköstä, on mahdollista, että ennakkoilmoittamaton tarkastuskäynti toteutetaan. – Jos tulee erittäin huolestuttavia asiakasturvallisuuteen liittyviä ilmoituksia monelta eri taholta, tarkastuskäynti voidaan tehdä hyvinkin nopealla aikavälillä. Tarkastuskäynnillä arvioidaan Kaupin mukaan muun muassa henkilöstön määrää ja rakennetta, johtamista, toimintatapoja, terveydenhuollon palveluita ja lääkehoitoon liittyviä kysymyksiä. SuPerin Silja Paavola arvioi sitä, että vain hoivakodin esihenkilöiden esitys tilanteesta, kirjallinen tai suullinen, ei riitä kertomaan todellista tilannetta. – Jos sen tekee vain ja ainoastaan esimies, joka on voitu aika tiukasti laittaa kuriin ja herran nuhteeseen, se voi olla hankalampi. Mutta juuri siksi myös työntekijöillä on oikeus tehdä Valviraan nimettömänäkin valvontapyyntöjä. Myös me liittona teemme sitä. |
2:24
Kunnat käyttävät valtion hoitajamitoitukseen antaman lisärahan muuhun kuin vanhuspalveluihin, väittää Hyvinvointiala HALI.